Ajankohtaista

Esineiden internetistä puhutaan paljon, mutta mitä hyötyä siitä on arjessa, työssä tai taiteessa? Helsingin Kaapelitehtaalla avattu Vekotinverstas on kaikille avoin työpaja, jossa kaupunkilaiset ja yritykset voivat kokeilla ja rakentaa erilaisia esineiden internetin sovelluksia ja laitteita asiantuntijan opastuksella. Vekotinverstaan perustivat Helsingin kaupungin innovaatioyksikkö Forum Virium Helsinki ja Kaapelitehdas.

- Vekotinverstas auttaa kaupunkiyhteisöä valjastamaan esineiden internetin hyötykäyttöön. Tarjoamme matalan kynnyksen puitteet niin yrityksille kuin kaupunkilaisillekin rakentaa esineiden internetin avulla Helsingistä maailman toimivinta älykaupunkia, Forum Virium Helsingin IoT-ohjelmapäällikkö Hanna Hugaerts-Niemi sanoo.

Kaapelitehdas haluaa tarjota teknologialla uusia mahdollisuuksia taiteelliselle ilmaisulle.

- Toivomme, että Kaapelitehtaan taiteilijat löytävät Vekotinverstaan, ja että se antaa heille mahdollisuuden kokeilla ja hyödyntää uutta tekniikkaa omassa työssään, linjaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari Kaapelitehtaan tavoitteita.

Työpajoja ja avoimet ovet

Vekotinverstas sijaitsee Kaapelitehtaan C-portaan kolmannessa kerroksessa. Se on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 9–16. Vekotinverstaalla järjestetään kuukausittain eri teemoihin keskittyviä työpajoja. Yritykset voivat antaa Vekotinverstaan käyttöön kiinnostavaa uutta tekniikkaa ja järjestää Vekotinverstaalla niiden demoja sekä esittelyjä kiinnostaville kohderyhmille.

Vekotinverstaan seuraava työpaja pidetään 15.2.2018. Siinä kasataan ja yhteensovitetaan melusensoreita, joilla osallistujat voivat mitata melutasoa haluamassaan paikassa muutaman viikon ajan. Aiemmassa työpajassa kaupunkilaiset ideoivat miten yhteisöllinen viljelylaatikko voisi informoida maan kosteudesta. Villeimmät ideat ylsivät twiittaavista kukkaruukuista koiran haukun hyödyntämiseen kastelumuistutuksissa.

Kaupunkilaiset voivat myös ehdottaa työpajaa haluamastaan aiheesta ja osallistua sen suunnitteluun. Vekotinverstaaseen saa parhaiten yhteyden sähköpostilla: vekotinverstas(at)kaapelitehdas.fi.

Kevään työpajat:
15.2. Melusensorit
15.3. IoT-verkko Lora
12.4. Julkisten kulkuvälineiden monitorointi IoT:n keinoin
17.5. Aihe vapaa

vekotinverstas.fi
twitter.com/vekotinverstas

Vekotinverstaan kuvia mediakäyttöön

Lisätiedot Vekotinverstaasta:
Erityisasiantuntija Aapo Rista, Forum Virium Helsinki, aapo.rista@forumvirium.fi, puh. 040 674 0440
Suunnittelija Jani Suonperä, Kaapelitehdas, jani.suonpera@kaapelitehdas.fi, puh. 044 557 7484

Lisätiedot yritysyhteistyöstä:
Ohjelmajohtaja Hanna Hugaerts-Niemi, Forum Virium Helsinki, hanna.hugaerts-niemi@forumvirium.fi, puh. 040 674 9911

Toivotut opastetut kiertokäynnit, KaapeliWalksit, alkavat tammikuussa Kaapelitehtaalla!

Mitä presidentti Urho Kekkonen tarjoili valtiovieraille Kaapelitehtaan hississä? Miten Mick Jagger liittyy Kaapelitehtaaseen? Entä miten Kaapelitehdas linkittyy suomalaisen urheilun historiaan?

Vastaukset näihin kysymyksiin ja lukuisia muita tarinoita kuullaan tammikuusta alkaen, kun Kaapelitehtaalla aloitetaan säännölliset opastetut kiertokäynnit.

Kaapelikierrokset syntyivät kysynnästä.

- Meille tulee jatkuvasti pyyntöjä päästä tutustumaan Kaapelitehtaan toimintaan, kertoo Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari.

Oppaat kuljettavat vierailijoita Kaapelitehtaan käytävillä ja kulissien takana sekä kertovat tarinoita talon vaiherikkaasta historiasta. Kierrosten aikana pääsee sukeltamaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin aina teollistumisen ajasta luovan luokan esiinmarssiin. Miten Kaapelitehtaalla siirryttiin kaapelin valmistamisesta tietokoneajan kautta Suomen suurimmaksi kulttuurikeskukseksi?

Osallistujilla on mahdollisuus päästä kurkistamaan taiteilijoiden työhuoneisiin, nähdä arkistohelmiä Kaapelitehtaalla kuvatuista elokuvista ja testata vaikkapa soittotaitojaan bändikämpäksi sisustetussa Poppikopissa.

- Olemme erittäin ylpeitä Kaapelitehtaan vaiherikkaasta historiasta ja elävästä, monimuotoisesta nykyisyydestä. Hyppää mukaan elämysmatkalle! Huotari kutsuu.

KaapeliWalkseja järjestetään 13.1.2018 alkaen joka lauantai klo 14.00, ja kierros kestää noin 1,5 tuntia. Myös räätälöidyt kierrokset ovat mahdollisia.  

Liput: 25 € / 22 € / 12,50 €

Lue lisää

Tutustu kaapelilaisiin!
- Dokumenttisarja Kaapelitehtaan vuokralaisista

Kaapelitehtaan 25 -juhlavuosi huipentuu talon vuokralaisista kertovaan 25-osaiseen KAAPELILAISET-lyhytdokumenttisarjaan. Ääneen pääsevät Suomen suurimmassa kulttuurikeskuksessa työskentelevät taiteilijat ja muut kulttuurialan tekijät, jotka avaavat katsojalle työtilansa ja kertovat omasta toiminnastaan sekä suhteestaan Kaapelitehtaaseen.

- Dokumenteilla juhlistamme taiteilijoita ja persoonallisuuksia, jotka muodostavat Kaapelitehtaan sielun, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo.

Dokumenttisarja julkaistaan Kaapelitehtaan joulukalenterina, ja ensimmäinen luukku aukeaa torstaina 30.11.2017. Uusi jakso nähdään joka päivä klo 12 Kaapelitehtaan Facebook-sivuilla ja Youtube-kanavalla aina jouluaattoon saakka.  

- Sarjan tiimoilta avautui ainutlaatuinen mahdollisuus päästä sinne luovuuden alkulähteille, joka kätkeytyy tämän valtavan teollisuusrakennuksen sisälle. Itselleni avautui aivan uudenlaisia näkemyksiä niin taiteesta kuin muustakin kulttuurialasta ja mikä parasta, pääsi tutustumaan lähemmin näihin mahtaviin henkilöihin, jotka Kaapelitehtaan hengen luovat. Toivottavasti nämä tunnelmat välittyvät myös kaikille katsojille, kertoo dokumenttisarjan tuottaja Lauri Helle.

Dokumentit on kuvannut vuosien 2016-2017 aikana työryhmä Lauri Helle ja Eero Lämsä, ja niiden tilaajana on Kiinteistö Oy Kaapelitalo.

Joulukalenterin luukkujen julkaisuaikataulu:

Luukku 1. Soile Kaukolander / Isännöitsijä, Kiinteistö Oy Kaapelitalo - 30.11.2017
Luukku 2. Hannu Peltomaa / Elokuva-alan moniottelija, Elovalkia Oy - 1.12.2017
Luukku 3. Ulla Kuronen / Kuvataiteilija & taidetarvikekauppias, Farbe Oy - 2.12.2017
Luukku 4. Teho Majamäki / Muusikko - 3.12.2017
Luukku 5. Michael Rahikainen / Kuvataiteilija - 4.12.2017
Luukku 6. Stefan Bremer / Valokuvaaja - 5.12.2017
Luukku 7. Angela Oker-blom / Kuvataiteilija - 6.12.2017
Luukku 8. Seppo Sinkkonen / Kehystäjä, Kehysgalleria Art & Frame Oy - 7.12.2017
Luukku 9. Erja Salo / Intendentti, Valokuvataiteen museo - 8.12.2017
Luukku 10. Harri Antikainen / Toimitusjohtaja & tanssinopettaja, Balanssi Studiot Oy - 9.12.2017
Luukku 11. Päivikki Soukka / Tekstiilitaiteilija, Pohjan akka - 10.12.2017
Luukku 12. Rainer Kaunisto / Nukketeatteritaiteilija 11.12.2017
Luukku 13. Auvo Niiniketo / Liikuntaneuvos, Hokutoryu ju-jutsu - 12.12.2017
Luukku 14. Jaakko Niemelä / Kuvataiteilija - 13.12.2017
Luukku 15. Sirpa Kukkonen / Taidekäsityöläinen, Sirpak Oy - 14.12.2017
Luukku 16. Katja Tukiainen / Kuvataiteilija - 15.12.2017
Luukku 17. Mikko Puotila / Toimitusjohtaja, Woodnotes Oy - 16.12.2017
Luukku 18. Juha Danson / Lasitaiteilija - 17.12.2017
Luukku 19. Janne Wass & Lasse Garoff / Kulttuurilehti Ny Tid - 18.12.2017
Luukku 20. Raoul Björkenheim / Muusikko & musiikinopettaja - 19.12.2017
Luukku 21. Izmo Heikkilä / Luova johtaja, Bauer Media Oy - 20.12.2017
Luukku 22. Sanna Kekäläinen / Tanssitaiteilija - 21.12.2017
Luukku 23. Mazdak Nassir / CCO & Co-Founder, Space Nation Oy - 22.12.2017
Luukku 24. Elias Koski / Compliance Officer & COO, Helsinki Capital Partners Oy - 23.12.2017
Luukku 25. Teemu Lehto / Aikatutkija - 24.12.2017

Kuva: Daniel Giljam

Kiinteistö Oy Kaapelitalo osallistui Trans Europe Hallesin kokoukseen nro 84 Kiovassa

TEH Camp Meeting järjestettiin 19.-22.10.2017 ruskan punaamassa Kiovassa, IZONE nimisessä kulttuurikeskuksessa. Kiinteistö Oy Kaapelitalo on vahvasti mukana Trans Europe Halles -verkoston toiminnassa, ja ilokseni pääsin nyt ensimmäistä kertaa itse mukaan tapaamiseen. Matkasta teki erityisen mielenkiintoisen lisäksi Ukrainan tilanne, ja siitä käydyt keskustelut.

Camp Meeting IZONEssa

Kulttuurikeskus IZONE sijaitsi aikaisemmin Donetskissa itäisessä Ukrainassa. Vuonna 2014 separistiryhmät valloittivat alueen hallintorakennusten lisäksi myös IZOLEYZIA-kulttuurikeskuksen. Tämän seurauksena koko keskuksen henkilökunta muutti Kiovaan neuvostoaikaiseen satamarakennukseen, ja remontoi sen uudeksi kulttuurikeskukseksi.

IZONE on tarkasti vartioitu sijaintinsa vuoksi, ja sitä ympäröi korkea piikkilangalla varustettu aita.

Kulttuurikeskuksessa on esillä taidetta, joka pelastettiin alkuperäisestä IZOLEYZIA kulttuurikeskuksesta Itä-Ukrainasta.

Kolmen päivän aikana tapaamisessa verkostoiduttiin 90 osallistujan kesken, sekä erilaisissa work session -työpajoissa että vapaamuotoisempien ohjelmien ohessa. Ensimmäinen päivä sisälsi pääasiassa tietoa verkoston toiminnasta ja siitä, mitä tuleman pitää. Lisäksi tutustuimme IZONEen sekä hieman myös Kiovan keskusta-alueeseen. Toisena ja kolmantena päivänä jakauduttiin eri teemoja sisältävien työpajoihin sekä tapaamisiin kuuluviin virallisempiin osuuksiin, joissa jäsenkeskukset äänestivät tulevista hankkeista ja toivottivat tervetulleiksi uusia keskuksia mukaan toimintaan.

Toisen päivän ohjelmaksi valitsin kaksi erilaista työpajaa. Kuulin mm. lisää TEH-keskusten välisestä työntekijävaihdosta, johon kollegani, markkinointi-ja myyntipäällikkö Raine Heikkinen, oli viisi vuotta sitten osallistunut. Uusi nelivuotinen vaihto-ohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2018. Kaapelitalo on kiinnostunut toimimaan yhtenä host-keskuksena, ja vaihtamaan näin tiiviisti parin viikon ajan kokemuksiaan jonkun toisen keskuksen työntekijän kanssa.

Osallistuin myös hauskaan ongelmanratkaisupeliin, jossa osallistujat jaettiin ryhmiin. Kukin ryhmä pureutui kuvitteellisen keskuksen ongelmaan. Joukkueeni kohtasi vasta perustetun kulttuurikeskuksen haasteet. Pelin edetessä haasteet lisääntyivät, mutta vastaan tuli myös myötätuulta.

Pelaaminen oli hauskaa ja saimme aikaan hyvinkin luovia ratkaisuja ilon ja äärettömän tiukan aikataulun myötävaikutuksella. Kaikkien pelaavien joukkueiden lopputulemat omissa haasteissaan olivat erilaiset, mutta jokaisessa löytyi yhteläisyyksiä. Vahvuuksiksi nousivat “boxin ulkopuolelta” asiaan lähestyminen, yhteistyö erilaisten toimijoiden kesken, taustauen saamisen merkitys verkostolta (tässä tapauksessa TEH) sekä valmiiden esimerkkimallien hyödyntäminen eli benchmarking. Hyviä muistutuksia kaikki. 

SOFT POWER - kulttuurityön rooli kriisitilanteissa

Ukraina on Euroopan köyhin sekä korruptoitunein valtio. Lisäksi maa on sotatilassa. Kiovassa Ukrainan liput liehuivat ja kuvia voitontahtoisista sotilaista näkyi mainostolpissa. Freedom is our religion -viesti korosti Maidenin aukiolla vallankumouksen mielenosoituksissa ja väkivaltaisuuksissa 2014 tuhoutuneen rakennuksen työmaata. Camp meetingin sessioiden ja paneelikeskustelun aiheeksi lauantaina nousi kulttuurityön merkitys kriisitilanteissa.

Ukrainassa kulttuuriaktivistit ovat alkaneet luomaan yhteisiä tiloja ihmisille, joilla on halua auttaa sekä muuttaa systeemiä rauhanomaisin keinoin. Keskuksia, avoimia tiloja ja tapahtumia syntyy vapaaehtoisvoimin ja yksityisellä rahoituksella suurimpiin kaupunkeihin ja toiminta on laajentunut vuoden 2014 tapahtumien jälkeen nopeasti. Neutraaleja tiloja syntyy myös siksi, että nuori innovatiivinen väki saataisiin pysymään maassa, kohtaamaan toisiaan ja jakamaan ajatuksiaan sekä ideoitaan.

Kaikki paneelikeskustelussa olleet kertoivat toimivansa ns. pehmeällä voimalla. Soft power on heidän tapansa viestiä valtiolle muutoksen tarpeesta. Se on heille myös tapa taata toimintansa nyt ja jatkossa.

Kriisitilanteilla on ihmisiä yhdistävä voima. Kuulimme myös esimerkkejä Pohjois-Irlannista sekä Serbiasta, joissa kulttuurityöllä on saavutettu paljon iloa ja toivoa kriisitilanteiden keskellä. TEH:n kautta keskusteluyhteys löytyi kulttuurikeskusten välille ja IZONE on saanut paljon uskoa ja tukea molemmilta toimijoilta.

Kulttuurikeskus - linkki ihmisten välillä

Mitä jäi käteen? Kun käy katsomassa omaa toimintaansa kauempaa, näkeekin lähemmäs. Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallinnoimilla Kaapelitehtaalla ja Suvilahdella on suuri rooli mahdollistajana ja ihmisten yhdistäjänä. Se on yksi kulttuurikeskusten tärkeimmistä tehtävistä - toimia linkkinä ihmisten ja ajatusten välillä, oli sitten maan poliittinen tilanne millainen vain.

Kaiken työn ja touhun keskellä ei aina muista pysähtyä näkemään millaiset vaikutukset omalla työllään kulttuurikeskuksessa voi parhaimmillaan olla. Tästäkin syystä reissu oli ennen kaikkea inspiroiva. Teemme täällä helkkarin tärkeää työtä. Ja niin tehdään myös muualla. TEH tapaaminen sai minut siitä entistä enemmän vakuuttuneeksi. Kiitos!

Teksti ja kuvat: tuotantokoordinaattori Aija Korhonen

Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävä SULA – Sustainability and Love for Arts 11.-12.10.2017 nostaa esiin taiteen ja luovien alojen keskeisiä osaajia, selviytymistarinoita ja uusien kestävien toimintamallien luomisen. Tapahtuma on suunnattu luovien alojen toimijoille, yrittäjille, startupeille, taiteilijoille sekä luovien alojen liiketoiminnan kehittäjille.

SULA-tapahtuma täyttää alan tyhjiötä

SULA tarjoaa sekä näköaloja että käytännön vinkkejä luovien alojen tekijöille kestävän toiminnan tueksi. Luovilla aloilla ei ole aiemmin ollut vastaavaa yhteistä ammattilaistapahtumaa.

- SULA tulee täyttämään tätä tyhjiötä. Taiteen ja kulttuurin perinteiset rahoitusmallit ovat murroksessa, ja alan tulee löytää uusia tapoja toimia. Haluamme luoda tapahtuman, jossa toimijat voivat vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan. Tapahtumasta rakennetaan vuosittaista, kansainvälistä tapaamisfoorumia taiteen ja luovan työskentelyn ammattilaisille, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari kertoo.

SULA-tapahtuma on kaksipäiväinen. Keskiviikko 11.10. on asiantuntijapäivä, jolloin luovien alojen yrittäjille ja ammattilaisille on tarjolla SULA-klinikoita oman yrityksen tai idean kehittämiseen. Torstain 12.10. konferenssiohjelman lisäksi luvassa on sijoittajapitchaukseen tähtäävä liikeideakilpailu SULA Pitch.

Kansainvälisiä ja kotimaisia selviytymistarinoita

Tapahtuman punaisena lankana ovat luovien alojen selviytymis- ja menestymistarinat, joita jokainen puhuja luotaa omista kokemuksistaan käsin. SULA-konferenssin pääpuhujina ovat Emmy-palkittu elokuvantekijä Kate Johnson ja pitkän linjan mediataiteilija Michael J. Masucci Los Angelesista. Kaksikko on ollut perustamassa lukuisia kulttuuritapahtumia, mm. Burning Man Festivalia sekä toiminut Kalifornian taiteilijayhteisön pitkäaikaisina kuraattoreina.

- Los Angelesissa roolimme on ollut paitsi tehdä taidetta myös puhua teknologisen innovaation ja sosiaalisen muutoksen puolesta. Työmme ennakoi tulevaisuutta samalla kun se suojelee mennyttä. Palaamme todella mielellämme Helsinkiin, jossa vaalitaan ideoita ja luovuutta, Johnson ja Masucci kertovat.

Konferenssin toinen pääpuheenvuoro on Hollannin Rijksmuseumin uudistusprosessissa keskeisesti mukana olleella näyttelyjohtaja Tim Zeedijkillä.

Mukana ovat myös animaatiotuottaja Anttu Harlin Gigglebug Oy:stä, joka on onnistunut solmimaan merkittävän sopimuksen Disneyn kanssa sekä yksi Suomen menestyksekkäimmistä kuraattoreista Laura Köönikkä Finnish Art Agencystä.

Vaikuttava yhteistyökumppanikaarti

Konferenssin järjestämisessä on mukana useita yhteistyökumppaneita. Kiinteistö Oy Kaapelitalon lisäksi mukana ovat Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Helsingin kaupunki, Opetus- ja kulttuuriministeriön Creative and Inclusive Finland -hanke, Tekes, taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry sekä Luova Eurooppa -ohjelman rahoittama Creative Lenses -hanke.

- On erittäin kiinnostavaa nähdä, miten konferenssiformaatti palvelee luovien alojen ammattilaisia. On hienoa, että voimme pilotoida SULAa yhteistyössä keskeisten kotimaisten luovien alojen kehittäjien kanssa! Saamme Helsingin tapahtumatarjontaan SULAsta mainion lisän, Helsingin kaupungin osuutta edustava erityissuunnittelija Taina Seitsara iloitsee.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kai Huotari, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, kai.huotari@kaapelitehdas.fi, puh. 050 384 1557
SULAn tuottaja Kati Uusi-Rauva, kati.uusirauva@agma.fi, puh. 040 865 8738
Erityissuunnittelija Taina Seitsara, Helsingin kaupunki, taina.seitsara@hel.fi, puh. 040 334 7048

SULAn tapahtumasivut

kaapelitehdas.fi
creativelenses.eu
kopiosto.fi/avek
cifinland.fi
tekes.fi
taku.fi
hel.fi

Tapahtuma Facebookissa
facebook.com/sulahelsinki
instagram.com/sulahelsinki
twitter.com/sulahelsinki

Kaapelitehdas viettää 25-vuotisjuhliaan syksyllä 2017. Entinen kaapeleita valmistanut tehdas, joka oli vuosikymmeniä Suomen suurin rakennus, ja joka symbolisoi Suomen siirtymistä agraariyhteiskunnasta teollistuneeksi maaksi, on toiminut suomalaisille taide- ja kulttuuritoimijoille omistautuneena keskuksena 1990-luvun alusta lähtien. Näiden vuosien aikana sen suojissa on toiminut Suomen eturivin kuvataiteilijoita, valokuvaajia, kirjailijoita, muusikkoja, tanssitaiteilijoita ja elokuvantekijöitä.

- Kaapelitehtaasta on myös muodostunut merkittävä taiteen esityspaikka ja luovan teollisuuden keskittymä. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen kokonaisuus on kestänyt ajan haasteet ja osannut uusiutua tarpeen mukaan, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo.

KAAPELI 25 on juhlakirja, joka kokoaa yhteen eräiden Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen historian kannalta keskeisten henkilöiden muistikuvia ja muistelmia menneestä sekä näkemyksiä tulevasta.

Muistojansa talosta kertovat taiteilijat, poliitikot ja virkamiehet, jotka olivat Kaapelitehtaan synnyttämisen takana, yhtiön vuokralaiset ja työntekijät, jotka ovat työskennelleet talossa sen eri vaiheissa sekä yhteistyökumppanit, jotka ovat seuranneet talon kehittymistä merkittäväksi eurooppalaiseksi kulttuurikeskukseksi.

Kirja julkaistaan kovakantisena neliväriteoksena kolmena eri kieliversiona (suomi, ruotsi, englanti), ja se tulee myyntiin 14. syyskuuta 2017.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Kai Huotari, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, kai.huotari@kaapelitehdas.fi, puh. 050 384 1557

Annina Vainio ja työryhmä: Kaapeli 25, intokustannus.fi/kirja/kaapeli-25

Kuva: Patrik Rastenberger, juhlakirjan kuvitusta
Kirjan kansi: Thierry Noirin seinämaalaus Let Us Be Your Mental Dentist 1994/2016 Kaapelitehtaan porttikäytävässä

Suomen suurin kulttuurikeskus Kaapelitehdas täyttää tänä vuonna 25 vuotta, ja Taiteiden yö 24.8.2017 polkaisee syksyn juhlallisuudet käyntiin. Syntymäpäivien kunniaksi ohjelma on tänä vuonna erityisen upea ja runsas. Koko perheen tapahtumassa on tarjolla niin avoimia ovia, musiikkia, näytöksiä, opastuksia ja esityksiä, työpajoja kuin taidenäyttelyitäkin.

Kaapelitehtaan Taiteiden yönä koko talossa tapahtuu! Sisäpiha, tapahtuma- ja Kaapelitehtaan vuokralaisten omat tilat ovat avoinna jokaiselle kaupunkilaiselle.

Tarjolla on tuttuja suosikkeja sekä uutuuksia

Perinteiseen tapaan Kaapelitehtaan toimijat tarjoavat sisäpihan lavalla parhaita maistiaisiaan. Luvassa on mm. sirkusteatteriesitys sekä wushu-, nukketeatteri- ja tanssinäytöksiä. Lavan ohjelma huipentuu Koko Suomen Humppahaasteeseen ja pihatansseihin.

Kaapelitehtaan museoissa on avoimet ovet, kuvasuunnistusta ja yleisöopastuksia. Valokuvataiteen museossa avautuu Taiteiden yönä kolme uutta valokuvanäyttelyä, ja Teatterimuseosta ja Hotelli- ja ravintolamuseosta löytyy rakkausteemaiset näyttelyt ja ohjelmaa.

Lisäksi mukana ovat lasten vanhat tutut suosikit kuten maalausseinät ja legorakentelutyöpaja.

-    Tämän vuoden uutuuksina voi mm. hakea itselleen runon Runoilijan vastaanotolta sekä nauttia illallisesta tunnelmallisen Merikaapelihallin taivaan alla, Kaapelitehtaan Taiteiden yön tuottaja Ulla Viskari-Perttu kertoo.

Talon isoimpaan tapahtumatilaan katetaan illallispöytiä vierailijoille, jotka voivat tuoda mukanaan omat astiat, ruoat ja juomat. Turbiinisalissa voi puolestaan sukeltaa Talvisirkuksen tekijöiden videoinstallaatioon livemusiikilla. Pannuhallissa voi seurata Helsingin Juhlaviikkojen Varjele-tanssiteoksen kenraaliharjoituksia.

Musiikkitarjonnan valikoima yltää perinteikkäästä viulun ja hanurin tanssimusiikista Darlingbeen akustiseen ja Slush Music & Rony Rexin elektroniseen tanssimusiikkiin.

-    Illan musiikillisena helmenä on Kamariorkesteri Avanti!, jonka barokki-cembalot edustavat juuri sellaista elämystä, jota itse lähtisin Taiteiden yön tapahtumista hakemaan, Viskari-Perttu vinkkaa.

Kaapelitehtaan 25 vuotta ovat täynnä tarinoita

Lyhytdokumenttielokuvat 1990-luvulta sekä tuoreet lyhytdokumentit pitkään Kaapelitehtaalla toimineista vuokralaisista valottavat Kaapelitehtaan 25-vuotista taivalta. Tarkemmin talon historiaan pääsee tutustumaan Kaapelikierroksilla, joita järjestetään illan aikana useampia.

-    Kaapelitehdas lanseeraa syksyllä KaapeliWalks -nimiset opastetut kierrokset. Kaapelitehtaan Taiteiden yön kävijät pääsevät jo nyt näille kierroksille tutustumaan Kaapelitehtaan moninaisiin tiloihin, sen rikkaaseen historiaan ja värikkääseen henkilögalleriaan olympiavoittajasta tehtaanjohtajiin ja taiteilijoihin, kertoo Kaapelitehdasta pyörittävän Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari.

Kävijät voivat myös ostaa ensimmäisen vuokralaisten koostaman Kaapelizinen eli pienlehden, jossa on talon toimijoiden esittelyjä, tai tulla itse kertomaan omia muistojaan Kaapelitehtaasta tarinanurkkauksessa. 


Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Lisätiedot:
Kaapelitehtaan Taiteiden yön tuottaja Ulla Viskari-Perttu, ulla.viskariperttu(at)gmail.com, puh. 050 588 3082
Tiedottaja Karoliina Eerola, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, karoliina.eerola(at)kaapelitehdas.fi, puh. 040 591 5005  

Koko ohjelma 
Tapahtuma Facebookissa
kaapelitehdas.fi

Kaapelitehtaan Taiteiden yö 2015 / Karoliina Eerola

Vuonna 2020 ovensa Helsingin Kaapelitehtaalla avaavan Tanssin talon arkkitehtoninen ilme ”Leija” on julkistettu. Tanssin talon pääsuunnittelijana toimii palkitun arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien Teemu Kurkela ja vastaavana rakennussuunnittelijana Kaapelitehtaan suojeluun vaikuttanut arkkitehti Pia Ilonen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:stä.

Painovoimaa uhmaava leija. Teollisen ronski, maahan juurtunut kone. Taianomainen laatikko, joka on valmis vasta, kun tanssi astuu sisään.

Näin Tanssin talon ilmettä kuvailee sen suunnittelusta vastaava arkkitehti Teemu Kurkela arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdeistä. JKMM on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen, ja toimisto tunnetaan muun muassa OP:n Vallilassa sijaitsevan pääkonttorin, Hämeenlinnan Verkatehtaan sekä valmistumaisillaan olevan Amos Andersonin uuden taidemuseon suunnittelusta.

Arkkitehti Pia Ilonen on puolestaan ollut mukana toteuttamassa lukuisia Kaapelitehtaan uudistuksia vuosien varrella – siitä lähtien, kun hän oli pelastamassa Kaapelitehdasta kulttuurin käyttöön 1990-luvun alussa.

Kurkelan ja Ilosen mukaan Tanssin talon arkkitehtonisen ilmeen suunnittelussa ei ole lähdetty tekemään koreaa kuorrutusta, vaan yhdistämään vanhaa ja uutta toiminnallisuuden lähtökohdista. Materiaaleina on käytetty kiillotettua alumiinia, ruostunutta terästä ja messingin väristä alumiinipunosverkkoa.

Rakennus on arkkitehtien mukaan äärimmäisen pelkistetty ja jopa yllättävän yksinkertainen.

– Se ei yritä olla liian valmis ennen kuin tanssi on tullut sisään, Kurkela kuvailee.

Yksinkertaisuutta on kuitenkin maustettu yksityiskohdilla, jotka avautuvat eri tavoin, mitä lähemmäs ja mitä pidemmälle talon uumeniin astuu. Osa ulkoseinistä on peilaavia luoden taloon oman taiallisuuden kokemuksen ja sulauttaen rakennuksen ympäristöönsä.

– Päälähestymissuuntaan tulee näkymä, jossa esiintyy niin Kaapelitehtaan vanha pääty kuin uusi laajennuskin ja näiden välissä rakennukselle tunnusomainen sisäänkäyntiväylä; sisäpiha, nyt katettuna. Näkymässä uusi ja vanha lyövät iloisesti kättä ja kutsuvat sisään, Ilonen sanoo.

– Tavoitteena oli luoda Tanssin talosta ”Magic Box”. Se on kuin valtava rantaan ajautunut merikontti, jonka tanssi löytää ja valloittaa itselleen. Kun taloa lähestyy, se näyttää uhmaavan painovoimaa ja olevan lähes aineeton. Rakennus on kuin suuri leija, joka näyttää leijuvan ilmassa, Kurkela kertoo.

– Kun kävelee lähemmäksi ja koskettaa taloa, vaikutelma muuttuu. Se onkin kuin suuri ”kone” – teollisen ronski, painava ja maahan juurtunut. Ja kun astuu Tanssin talon sisään, Magic Boxin sisältä paljastuu varsinainen elämys ja yllätys. Valtava sisätila on täysin erilainen ja jatkuvasti muuntuva.
Talolle on luotu oma, selkeä ilme, joka yhdistyy luontevasti Kaapelitehtaan teolliseen arkkitehtuuriin.

– Tanssin talolla on oma, ainutlaatuinen identiteetti ja arkkitehtuuri. Vastaavia hankkeita ei löydy maailmasta kuin kourallinen. Kaapelitehdas ja Tanssin talo ovat toisistaan täysin erilaisia rakennuksia, mutta yhdessä ne muodostavat jännitteen, joka pitää mielenkiintoa yllä, Kurkela sanoo.

Lähtökohtana toiminnallisuus

Tanssin talon suunnittelutyössä on kuultu useaan otteeseen niin tanssin kuin Kaapelitehtaan toimijoita.

– Prosessi on ollut hieno ja toimiva. Olemme yhdessä ratkoneet tanssin ja Kaapelitehtaan toimijoiden sekä naapuruston näkökulmasta talon toiminnallisuutta, ja se näkyy myös arkkitehtien suunnittelussa. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan jatkuu edelleen, Tanssin talon toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki sanoo.

– Nyt valittu ilme kestää aikaa ja sopii hienosti Kaapelitehtaan yhteyteen ollen kuitenkin samalla itsenäinen, oma Tanssin talonsa.

Kaapelitehtaan toimitusjohtajan Kai Huotarin mukaan Leija kunnioittaa vanhaa Kaapelitehdasta tuoden siihen samalla uusia tasoja esimerkiksi heijastavien pintojen kautta.

– Materiaalivalinnat sopivat hyvin teolliseen miljööseen. Ilme on leikillinen. Heijastava pinta toistaa omalla tavallaan sen päädyn, jonka eteen Tanssin talo tulee, Huotari sanoo.

Pia Ilonen kertoo, että hankesuunnitteluprosessissa tutkittiin useita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Tanssin talolle.
 
– Suunnittelu on käsittänyt myös itse Kaapelitehtaan toiminnallisen ratkaisun uudistamista ja synergiamahdollisuuksien hakemista. Kaapelitehdas on ennen kaikkea taiteellisen työn tekemisen keskus; sen henki syntyy siitä! Suunnittelussa varmistetaan, että tehtaan logistiikka pelaa jatkossakin, Ilonen kertoo.

Tanssin talon myötä Kaapelitehdas uudistuu monin tavoin. Muun muassa sisäpiha katetaan, ja osasta katettua pihaa muodostuu Kaapelitehtaan uusi sydän – kaikille toimijoille yhteinen aula, jota on kauan kaivattu.

– Vuokralaisemme ovat vuosia toivoneet, että sisäpiha saataisiin paremmin kulttuurin käyttöön. Yhteisen aulan myötä Kaapelitehtaasta tulee myös helpommin lähestyttävä paikka. Asiakkaat voivat ostaa lippunsa yhdestä pisteestä ja pystymme palvelemaan ja neuvomaan Kaapelitehtaan kävijöitä huomattavasti paremmin kuin nykyisessä infopisteessämme, joka on sisäpihan pohjukassa. Katettu piha tuo tuhatkunta neliötä lisää kulttuurille tarjolla olevaa tilaa, Huotari sanoo.

Tanssin talon rakennus alkaa kesällä 2018 ja talon on määrä avata ovensa vuonna 2020. Tanssin talon budjetti on 34,8 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 15 miljoonaa euroa tulee Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, 6 miljoonaa euroa Helsingin kaupungilta, 6 miljoonaa euroa valtiolta ja loput 7,8 miljoonaa euroa Kiinteistö Oy Kaapelitalolta. Tanssin talon tilat rakennuttaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo ja toiminnasta vastaa Tanssin talo ry.

Lisätietoja:
Kai Huotari, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, kai.huotari@kaapelitehdas.fi, puh. 050 384 1557
Hanna-Mari Peltomäki, Tanssin talo ry, hanna-mari.peltomaki@tanssintalo.fi, puh. 044 513 1069

Tiedote ja havainnekuvat ovat ladattavissa täältä

Kiinteistö Oy Kaapelitalo osallistui Trans Europe Hallesin kokoukseen nro 83 Pulassa Kroatiassa

Toukokuun lopulla vietin upean kolmipäiväisen Kroatiassa eurooppalaisten kollegojemme keskuudessa. Rannikkokaupunki Pulassa, vanhassa laivaston koulutuskeskuksessa, sijaitsevassa Rojc Community Centerissä järjestettiin jo 83 Trans Europe Hallesin tapaaminen, jonne kokoontui kulttuurikeskuksien työntekijöitä, taiteilijoita ja vaikuttajia poikkeuksellisen laajasti. Peräti 250 henkinen tilaisuus piti sisällään hurjan määrän inspiroivia puheita, työpajoja, verkottumista ja yhteistä aikaa.

Moni asia jätti jäljen, josta varmasti saa jatkossa irti uusia avauksia. Huippuhetkiä olivat ainakin Xhurches-projektin esittely, joka kerää yhteen paikkaan käyttötarkoitustaan muuttaneita entisiä uskonnollisia tiloja, Culture Plans Politics -työpaja jossa käsiteltiin kansalais- ja kulttuuriaktiivien toimintamalleja ja etsittiin yhteistä viestiä vietäväksi, yhteisen tietoresurssin kehitystyöpaja sekä Live Action Role Playing game (LARP) esittely ja testi, jossa kokeiltiin uuteen rooliin astumista ja pelimuotoisen toiminnan mahdollisuuksia erilaisiin vaikuttamisen tavoitteisiin. Tietysti tärkeässä osassa oli myös ihmisten tapaaminen ja itselleni erityisesti varsinaisen tapaamisen päättänyt General Assembly, josta tarkemmin myöhemmin.

Itse Rojc-keskuksesta täytyy sanoa, että vaikka olen monessa paikassa vieraillut vuosein varrella, en tähän päivään mennessä ole kohdannut mittakaavaltaan ja (eräällä tavalla) toimintatavaltaan vastaavanlaisesti toimivaa keskusta kuin Kaapelitehdas. Rojc kuitenkin täyttää nämä vaatimukset. Uskomattominta on, että itse rakennus on neliöiltään jopa isompi kuin meidän talomme, peräti 60 700m2. Monelta muultakin osalta yhtäläisyyksiä löytyy: taloa hallinnoi Pulan kaupungin valtuutuksella yhteisö, joka vuokraa tilat eteenpäin ja tuo toimijoita yhteen, mutta ei itse osallistu sisältötuotantoon. Rakennuksesta löytyy kellarista bänditreenikämppiä ja studioita, ylempää tanssiryhmiä ja kulttuuriorganisaatioita, taiteilijoiden työtiloja, jne. Ainoa merkittävä ero on, ettei isompia yksittäisiä tapahtumatiloja ole sisäpihaa lukuun ottamatta lainkaan.

 
Pula on toki kaupunkina huomattavasti pienempi kuin Helsinki ja turismi on voimakkaan kausiluontoista. On osaltaan melko uskomatonta, että näin suuri kulttuurin keskittymä voi toimia menestyksekkäästi tällaisessa ympäristössä, mutta toisaalta usea seikka tukee tätä yhtälöä. Moni infrastruktuuriin liittyvä kulu, jotka väistämättä tekevät meidän toimintaympäristömme haastavaksi, joko puuttuu, tai on marginaalinen tällä ilmanalalla. Itse talo on verrattavissa kuntonsa puolesta Kaapelitehtaaseen 1980-luvun lopulla, ja moni tila on myös otettu haltuun samalla metodilla, eli taiteilijat vain tulivat ja valtasivat itselleen riittävän nurkkauksen. Joka tapauksessa toiminta on hienosti järjestettyä ja monimuotoisuus käsin kosketeltavaa.

Aktiivisuus kannattaa

Nyt kun Kaapelitehdas viettää tänä vuonna 25-juhlavuottaan, on hyvä nostaa esiin kansainvälistä verkostoitumistyötämme myös yleisemmin.

Hyvin pian 1990-luvun alussa, kun Helsingin kaupunki oli päättänyt Kiinteistö Oy Kaapelitalon perustamisesta, tehtiin organisaation sisällä myös erillinen päätös liittymisestä sellaisiin verkostoihin, joista voitiin löytää selviä yhteyksiä Kaapelitehtaan silloiseen toimintaan. Vaikka en itse ollut tuolloin vielä mukana kuvioissa, on käsitykseni sellainen, että Trans Europe Hallesin jäseniä pidettiin selvästi parhaimpana mahdollisuutena perustoimintamme vertaisarvioinnille. Päätökseen sisältyi myös linjaus omasta aktiivisuudesta verkostojen sisällä, sillä kannattajajäsenyyttä ei pidetty sellaisenaan riittävänä. Tämän seurauksena olemme olleet mukana lukuisissa hankkeissa, ja TEHin toimisto on jopa sijainnut Kaapelitehtaalla jonkin aikaa.

Aktiivisuus on merkinnyt monenlaista; olemme olleet mukana päätöksenteossa, tukemassa organisaatiota hallinnollisesta (joskus jopa rahallisesti), osallistuneet hankkeisiin sekä tutustuneet ihmisiin.

Oma panokseni on pitänyt sisällään työvaihtojakson, hankeosallistumista, tapahtumatuotantoa, vierailua useissa tilaisuuksissa, konsultointia ja edustusta. Usean vuoden mukanaolon seurauksena minulle on nyt koittanut hetki antaa vielä enemmän tämän yhteistyön syventämiseen. Aiemmin keväällä sain valitsijaryhmältä yhteydenoton, haluaisinko ryhtyä Executive Committeen jäseneksi. Kahden vuoden välein järjestettävässä äänestyksessä TEHin yleiskokouksessa (aiemmin mainittu General Assembly) päätetään verkoston hallinnon ohjaajaksi ja edunvalvojaksi uusi ryhmä verkoston aktiiveja. On kunnia saada olla mukana syvemmin vaikuttamassa eurooppalaisten kulttuurikeskusten kehittämiseen ja kulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen. Toivottavasti tämä avaa myös lisää ovia meidän keskustemme väelle päästä paremmin osaksi näistä mahdollisuuksista.

Teksti ja kuvat: markkinointi- ja myyntipäällikkö Raine Heikkinen

Save the Date: SULA - Sustainability and Love for Arts 11.-12.10.2017

KAAPELITEHDAS SULAA!

SULA - Sustainability and Love for Arts on uusi luovan toiminnan ja bisneksen tapahtuma, joka järjestetään Kaapelitehtaalla ensimmäistä kertaa 11.-12.10.2017. Se tuo yhteen taiteen tekijät sekä luovien alojen yrittäjät, välittäjät ja kehittäjät. SULAn keskiössä ovat taiteen selviytymistarinat ja uusien kestävien toimintamallien luominen. Konferenssin puhujiksi saapuu luovan talouden ja taidemaailman keskeisiä kehittäjiä ja liiketoiminnan uudistajia, ja mukana on myös innostavia yrityscaseja.

Kiinteistö Oy Kaapelitalon lisäksi tapahtuman järjestämisessä ovat mukana Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Helsingin kaupunki, Opetus- ja kulttuuriministeriön  Creative and Inclusive Finland -hanke, taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry sekä Creative Europe -ohjelman rahoittama Creative Lenses -hanke.

TULE SULAUTUMAAN!

- SULAn ajatuksena on luoda luovien alojen tekijöille paikka kohdata ja saada uusia ajatuksia sekä esitellä omaa tekemistään uusille kumppaneille. Vuoden 2017 teemana on taiteen tekijöiden selviytymistarinat: haluamme tuoda esille erilaisia näkökulmia oman tien löytymiseen. Teemme tapahtuman nyt ensi kertaa, mutta tavoitteemme on jatkaa ja laajentaa tapahtumaa tulevina vuosina”, kertoo Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari.

SULA yhdistääkin perinteisen bisneskonferenssin, pitchauskilpailun ja neuvontaosaston yhden katon alle, ja suunnattuna luovien alojen tekijöille.

- Tavoittelemme tapahtumalla samanlaista foorumia luovien alojen ammattilaisille ja kulttuuritoimijoille kuin mitä Slush on tech-väelle”, Huotari tarkentaa.

Ohjelma

SULA-klinikka 11.10.2017

Paikalla on julkisen ja yksityisen sektorin rahoittajia sekä ammatillisen osaamisen ja yrityskehittämisen asiantuntijoita antamassa neuvojaan luovien alojen toimijoille ja yrittäjille. Ajat varataan etukäteen. Ilmoittautuminen aukeaa 1.8.2017.

SULA-konferenssi 12.10.2017 klo 10-16

Julkaisemme tapahtuman tarkemman ohjelman sekä ilmoittautumistiedot myöhemmin kesällä.

• SULA pitch 12.10.2017 klo 10-15

Aiemmin AVEKin CD2-kilpailuna tunnettuun SULA Pitchiin valitaan 12 yritystä kirjallisten hakemusten perusteella. Ilmoittautuminen aukeaa 1.8.2017. Valitut yritykset osallistuvat pitchausvalmennukseen Helsingissä 5.-6.10.2017.

Valmennuksen vetää Sibylle Kurz, joka on kouluttanut eurooppalaisia luovien alojen osaajia pitchaamaan jo yli kaksikymmentä vuotta. Valmennus pidetään englanniksi Helsingissä ja pitchauskisaan osallistujilta edellytetään osallistumista valmennukseen. Pitchauskisa käydään englanniksi ja tuomaristo on kansainvälinen.

• TAKU tuottajapalkinnot

TAKU ry palkitsee tapahtumassa vuoden tuottajan ja vuoden tuotannon. Nimiä ja perusteita palkinnon saajiksi voi ehdottaa28.9.2017 asti: tuottajapaiva.fi/palkinnot/ehdota-palkintoa. . Valitsijan nimi paljastetaan myöhemmin. Tutustu aiempina vuosina palkittuihin tuottajiin ja tuotantoihin: tuottajapaiva.fi/palkinnot/palkitut.

Aika: 11.-12.10.2017
Paikka: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, Helsinki
Kenelle: Luovien alojen toimijat, yrittäjät ja startupit, taiteilijat, luovien alojen liiketoiminnan kehittäjät

Liput:

Konferenssilippu 11.-12.10.2017: 50 € (+ alv 24 %)
Opiskelijalippu 11.-12.10.2017: 30 € (+ alv 24 %)
Liput tulevat myyntiin elokuussa 2017.

Yhteystiedot:

Kiinteistö Oy Kaapelitalo: Raine Heikkinen, raine.heikkinen(at)kaapelitehdas.fi
Helsingin kaupunki, Creative and Inclusive Finland -hanke: Taina Seitsara, taina.seitsara(at)hel.fi
TAKU ry: Vilja Byström, vilja.bystrom(at)taku.fi
AVEK, Tapahtumatuotanto: Kati Uusi-Rauva, tuottaja, kati.uusirauva(at)gmail.com, puh. 040 865 8738