Ajankohtaista

Suvilahden pysäköinti uudistuu 3.6.2019 alkaen

31.5.2019

Suvilahden ulkoalueen pysäköinti muuttuu maksulliseksi 3.6.2019 alkaen, ja alueella alkaa yksityinen pysäköinninvalvonta. Maksuton kahden tunnin (1.9.2019 alkaen 3 tunnin) pysäköinti parkkikiekolla säilyy.

Pysäköinnin ehdot

Pysäköinti on sallittu vain merkityillä paikoilla. Pysäköintiruutuja ei maalata alueelle, vaan ruudut on merkitty Suvilahden Energiakentälle tolpilla sekä kyltein rakennusten seiniin. Lukuunottamatta invaruutuja, sähköautojen latausruutuja sekä 24 h parkkiruutuja, kaikissa parkkiruuduissa on samat säännöt.

Lastauspysäköinti 15 minuutin ajaksi muualle kuin merkityille paikoille on sallittu kaikkialla alueella ja rapunovien läheisyydessä, kunhan lastaus ei haittaa muuta liikennettä.

Pysäköintiruutuja alueella on 3.6.2019 alkaen käytössä noin 150 kpl. Lisäksi invapaikkoja on 6 kpl ja sähköauton nopeita latauspisteitä 2 kpl (operaattorina toimii Virta.fi-sähköauton latauspalvelu). Lisäksi alueelle on tulossa 14 kpl 24 h parkkiruutuja sekä lisää sähköauton latauspisteitä.

Pysäköinninvalvontaa suorittaa Smart Park Finland Oy.

Pysäköintitaksat

Parkkikiekolla kaikille on 2 tuntia ilmaista pysäköintiaikaa (1.9.2019 alkaen 3 tuntia). Tämän jälkeen taksa on 2 € / h tai 16 € / vuorokausi.

Alueelle asennetaan maksuautomaatti Puhdistamon (rakennus 6) eteläseinustalle. Maksuvaihtoehdot automaatissa ovat luottokortti, mobiilimaksaminen (EasyPark) sekä kolikot. Maksuautomaatissa toimii myös lähimaksu. Maksuautomaatista voi noutaa ensimmäisen 2 tunnin (1.9. alkaen 3 tunnin) maksutonta pysäköintiä varten lipukkeen, jos autossa ei ole parkkikiekkoa. Pysäköintimaksu ei koske moottoripyöriä.

Suvilahden kesän festivaalikauden aikana maksuautomaatti voi jäädä aidatun festivaalialueen sisäpuolelle. Jos maksuautomaatille ei tästä syystä pääse, pysäköintiä ei tarvitse maksaa.

Toinen maksuautomaatti tullaan asentamaan myöhemmin Voimalaitoksen (rakennus 1) eteläpuolelle.

Lisätiedot:
Käyttöpäällikkö Matti Waara, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, matti.waara(at)kaapelitehdas.fi, puh. 040 709 8297
Smart Park Finland Oy, info(at)smartparking.fi

Suvilahden katutaiteen avoin maalauspaikka siirtyy uudelle graffitiaidalle

17.5.2019

Suvilahden kulttuurikeskuksessa avautuu uusi graffitiaita lauantaina 25.5.2019. Uusi aita sijaitsee Kalasataman sähköaseman ympärillä Sörnäisten rantatien läheisyydessä. Aidassa on vapaata maalauspintaa 300m². Uuden aidan avautuessa muut luvalliset maalauspaikat Suvilahdessa poistuvat käytöstä.

Helsingin ensimmäinen luvallinen graffitiaita avattiin Suvilahden kulttuurikeskukseen ja Sompasaareen 2007. Aita saavutti heti suuren suosion. Suvilahden alueella graffititaide on muodostunut leimalliseksi osaksi alueen ilmettä. Suvilahdessa toimii graffitien maalaamiseen tarvikkeita myyvä kauppa ja galleria Make Your Mark. Katutaide näkyy myös osana alueella järjestettäviä isoja yleisötapahtumia.

Luvallisia maalauspaikkoja Suvilahdessa ovat viime vuosina olleet kaasukellojen puinen työmaa-aita ja Kalasataman sähköaseman työmaa-aita. Muita luvallisia paikkoja talojen ja kaasukellojen seinissä tai muureissa ei ole. Suvilahti DYI skeittipuisto ei ole osa Suvilahden kulttuurikeskusta, vaan sen katutaidekulttuurista ja maalausten luvallisuudesta vastaa Suomen Rullalautaliitto.

Vuonna 2007 Suvilahden graffitiaidan avautuessa luvalliselle maalaukselle laadittiin säännöt. Vuosien saatossa ne ovat unohtuneet tai niistä ei enää välitetä. Nyt keväällä 2019 uuden graffitiaidan avautuessa säännöt otetaan uudestaan käyttöön, ja niiden noudattamista valvotaan.

Kaasukellojen työmaa-aidan maalaus ei ole jatkossa enää luvallista. Teräksinen kaasukello sekä rakennusten seinät putsataan ja pidetään jatkossa historiallisessa asussaan, kuten alueen suojelumääräykset edellyttävät.

- Katutaide ja graffitit kuuluvat Suvilahteen ja ovat osa alueen ilmettä. Katutaiteeseen kuuluu totta kai myös ripaus anarkismia, mutta suojeltujen rakennusten seinien ja luonnon kivistä tehtyjen muurien maalaus ei ole OK. Luvattomia maalauksia katsotaan jatkossa vahingontekona ja ilkivaltana ja niihin puututaan, toteaa myyntipäällikkö Jouni Kärki Suvilahden aluetta hallinnoivasta Kiinteistö Oy Kaapelitalosta.

Syksyllä 2019 uuden katutaideaidan viereen tulee väliaikainen työmaa-aita, joka varataan myös maalauskäyttöön. Aita on maalareiden käytettävissä vuoteen 2022 asti.

Suvilahden graffitiaidan avajaiset ja graffitikilpailu: Kuusi suomalaisen katutaiteen huippua kisaa Suvilahden graffitiaidan avajaisissa luovuudessa ja maalaustaidossa.
Lauantaina 25.5. klo 9-16
Sörnäisten rantatie 22, 00530 Helsinki

Lisätietoja: 
Myyntipäällikkö Jouni Kärki, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, jouni.karki(at)kaapelitehdas.fi
Mediatuottaja Antti Salminen, Helsingin kaupunki, Kulttuuri ja vapaa-aika / nuoriso, antti.j.salminen(at)hel.fi

suvilahti.fi
supafly.munstadi.fi
helensahkoverkko.fi/graffiti

Kuva: Helsinki street art office Supafly / Suvilahden graffitiseinä vuonna 2016  

Kansainvälinen konferenssi liiketoimintamalleista kulttuurialalla

18.4.2019

Taide- ja kulttuurialan ammattilaiset, päättäjät ja tutkijat kokoontuvat 24.–25. huhtikuuta 2019 Kaapelitehtaalle Helsinkiin keskustelemaan kulttuurialan innovatiivisista liiketoimintamalleista. Konferenssi päättää nelivuotisen Creative Lenses -yhteistyöhankkeen.

EU-hankkeen päätöskonferenssi Creative Lenses - Culture and Business Models in Challenging Times pidetään Kaapelitehtaan Pannuhallissa 24.–25. huhtikuuta. Konferenssissa pohditaan, miten taide- ja kulttuurialan organisaatiot pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön ja vahvistamaan liiketoimintamallejaan niin, että ne vastaavat muuttuneisiin toimintaedellytyksiin.

Konferenssissa pureudutaan kolmeen pääteemaan

  • Liiketoimintamallit: Miksi taide- ja kulttuuriorganisaatioiden liiketoimintamalleista keskustellaan yhä enemmän? Millä tavoin taide- ja kulttuurialan toimijat lähestyvät liiketoimintamalli-ajattelua ja mallien muuttamista? Miten liiketoimintamalli-ajattelu vaikuttaa alan toimintaan?

  • Arvo ja arvottaminen: Millä eri tavoin taide- ja kulttuurialan organisaatioiden ilmentämä ja tuottama arvo ymmärretään? Miten organisaatiot onnistuvat tasapainottelemaan keskenään vastakkaisten tehtävien ja prioriteettien välillä?

  • Mielekkyys, vaikuttavuus ja tutkimus: Millä tavoin taide- ja kulttuurialan organisaatiot voivat oppia yleisöiltään ja sidosryhmiltään? Millä tavoin vaikuttavuus ja tiedon yhteinen tuottaminen voidaan ymmärtää?

Ohjelmassa on puheita, työpajoja ja paneelikeskusteluja

Julie’s Bicyclen johtaja Alison Tickell esiintyy keskiviikkona 24. huhtikuuta. Taitelija Teemu Mäki pitää oman esityksensä torstaina 25. huhtikuuta.     

Alison Tickell on Julie’s Bicyclen perustaja ja johtaja. Julie’s Bicycle on brittiläinen organisaatio, joka yhteistyöhankkeiden kautta edistää ja tuo julki taidealan organisaatioiden roolia kestävän kehityksen katalysaattoreina, inspiroijina ja vahvistajina. Teemu Mäki on taiteilija, ohjaaja, kirjoittaja, tutkija ja Suomen Taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtaja. Hänelle taide on joustavin, monipuolisin ja kokonaisvaltaisin filosofian ja politiikan muoto.

Konferenssi päättää Creative Lenses -hankkeen  

Kansainvälinen konferenssi päättää samalla Creative Europe -ohjelman rahoittaman nelivuotisen (2015-­2019) Creative Lenses -hankkeen. Sen tavoitteena on ollut edistää taide- ja kulttuurialan uusia liiketoiminnan malleja kehittämällä toimijoiden pitkäjänteistä strategista ja innovatiivista toimintaa.   

Tutustu ohjelmaan
Lue lisää hankkeesta

creativelenses.eu

Etsitkö vuokrattavaa toimistotilaa yrityksellesi?

5.4.2019

Etsitkö vuokrattavia toimistotiloja tai peräti omaa taloa yrityksellesi Helsingistä?

Pikku Pässi sijaitsee Ruoholahdessa (Salmisaarenkatu 4) erinomaisten kulkuyhteyksien varrella. Kokonaisuudessaan vuokrattavaa tilaa on 1470 m2. Kiinteistöä vuokraa ja huoltaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo.

Pikku Pässi:

  • entinen asuinrakennus
  • peruskorjattu avotoimistokäyttöön v. 2005
  • kolme samanlaista kerrosta, joiden kerrospinta-ala on 350 m2
  • 4. ja 5. kerroksessa on yhteensä 88 m2
  • varastotiloja
  • parkkitilaa 20 autolle
  • koneellinen ilmastointi
  • huoltoyhtiön palvelut kuuluvat vuokraan

Katso esittelyvideo (YouTube)

Heräsikö kiinnostuksesi? Kysy lisää:

isännöitsijä Soile Kaukolander, puh. 040 574 3991
soile.kaukolander(at)kaapelitehdas.fi

Tanssin talon pohjapiirrokset on vahvistettu – katso kuvat

1.4.2019

Tanssin talon hallitus hyväksyi Tanssin talon pohjapiirrokset joulukuussa 2018. – Nyt voimme siirtyä varsinaisen toiminnan suunnitteluun ja talon opetteluun. Tämä on tärkeä askel kohti Tanssin taloa, iloitsee johtaja Matti Numminen.

Tanssin talon uudisrakennus rakentuu Kaapelitehtaan yhteyteen. Lisäksi talon käyttöön peruskorjataan tiloja nykyisen Kaapelitehtaan sisältä. Nyt esitellään Tanssin talon pohjapiirrokset 1., 2. ja 3. kerroksen sekä kellarin osalta. Kaiken kaikkiaan talossa on seitsemän kerrosta – ylimmät kerrokset on varattu lähinnä teknisille tiloille. Talon tarkempaa teknistä suunnittelua jatketaan vielä.

Tanssin talon ytimessä ovat 700-paikkainen Erkko-sali, 250-paikkainen Pannuhalli sekä Tapahtumatori. Muunneltavat esitystilat sijaitsevat kaikki Tanssin talon 1. kerroksessa ja ovat yhteydessä toisiinsa. Kaikista on yhteys esiintyjien taukotiloihin, harjoitustilaan ja lastauspaikalle.

700-paikkainen Erkko-sali tarjoaa komeat puitteet kansainvälisen tason esityksille. Pääsalin muodostavat katsomo, näyttämö sivu- ja takatiloineen sekä sivunäyttämö. Näyttämön korkeus on jopa 24 metriä, mikä mahdollistaa vaikuttavat toteutukset. Sali voidaan jakaa nosto-ovilla myös erillisiksi esitystiloiksi pienempiä produktioita varten.

Kaapelitehtaan nykyinen Pannuhalli tulee Tanssin talon käyttöön ja on muunneltavissa 250 katsojalle. Pannuhallin rouhea teollisuushenkinen tunnelma säilytetään. Tilan vapaa korkeus on noin 11 metriä. Pannuhalliin tulee uudisrakennuksen myötä oma green room sekä yhteyskäytävä talon muihin tiloihin.

Molemmista saleista on suora yhteys 2. kerroksessa sijaitsevaan esiintyjälämpiöön. Esiintyjälämpiön yhteydestä löytyy viisi 4-hengen pukuhuonetta sekä kaksi isompaa 30-hengen pukuhuonetta. Tanssin talon toimistossa sijaitseva monikäyttötila on varattavissa vierailevien esitysten tuotannollisen henkilökunnan työskentelyyn. Tanssin talon harjoitussali sijaitsee Kaapelitehtaan nykyisissä tiloissa ja sen koko on 12 x 14 metriä. Tilaan tulee peilit ja balettitangot. Harjoitussaliin voi kulkea paitsi uudisrakennuksen myös Kaapelitehtaan A-rapun kautta.

Talosta löytyy myös paja ja AV-tuotantotila, pukuhuoltotiloja ja pesula sekä erilaisia teknisiä tiloja esiintyvien ryhmien käyttöön.

Tanssin taloon saapuva yleisö kulkee Tapahtumatorin kautta. Tapahtumatori on Tanssin talon sydän, jossa voi kokea erilaisia tapahtumia ja esityksiä tai nauttia ravintolapalveluista. Tapahtumatorilta löytyvät myös talon sukupuolineutraalit WC:t. Pannuhallin nykyisiin kellaritiloihin sijoitetaan Tanssin talon vaatesäilytys ja ravintolapalveluita – tulevaisuudessa siellä voi esimerkiksi klubbailla.

Ensimmäinen tanssille omistettu näyttämö

– Tilojen suunnittelun tavoitteena on ollut mahdollisimman toimivat tilat tanssin esittämiseen. Tanssin talo on ensimmäinen tanssille omistettu näyttämö Suomessa – ja monimuotoinen taiteenlaji vaatii arvoisensa puitteet, Matti Numminen sanoo.

Tanssin talon nyt vahvistetut pohjapiirrokset ovat useiden vuosien työn tulos. Eri asiantuntijoiden kuulemisen ohella on haastateltu kävijöitä, tanssin ammattilaisia sekä Kaapelitehtaan vuokralaisia. Tilojen suunnittelussa on pyritty huomioimaan erilaisten yleisöjen, esiintyjien ja tuotannon sekä muiden toimijoiden, kuten ravintoloitsijoiden ja kiinteistöhuollon tarpeet.

Tanssin talon rakennuttajana toimii Koy Kaapelitalo ja rakennuttajakonsulttina Haahtela-yhtiöt. Tanssin talo huolehtii siitä, että tilat vastaavat käyttötarkoitustaan. Suunnittelutyöryhmään kuuluu eri alojen asiantuntijoita esimerkiksi arkkitehtuurin, rakenne- ja talotekniikan, rakentamisen, liikennesuunnittelun, akustiikan ja esitystekniikan aloilta. Tanssin talon suunnittelusta vastaavat yhteistyössä JKMM Arkkitehdit ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy.

– Kaapelitehtaan näkökulmasta on hienoa, että Tanssin talon tilat on saatu hiottua mahdollisimman toimiviksi tanssin toimijoiden kannalta sekä suunniteltua sulavaksi kokonaisuudeksi Kaapelitehtaan muiden tilojen kanssa, toteaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari.

Tanssin talon kaavasta on tehty valitus, jonka käsittely hallinto-oikeudessa on vielä kesken. Kaavavalituksen jälkeen haetaan rakennuslupaa Helsingin kaupungilta. Tanssin talon suunnittelu jatkuu hyväksyttyjen pohjapiirustusten pohjalta. Tarkentuva suunnittelu tuo todennäköisesti vielä vähäisiä muutoksia suunnitelmiin, mutta pääpiirteissään Tanssin talo tulee näyttämään tilojensa osalta tältä. Talon rakennusaika on noin 2 vuotta.

Tutustu Tanssin talon pohjapiirroksiin (PDF)

Esitystilojen ja harjoitustilan tiedot:

Erkko-sali 1. krs.
700 paikkaa
katsomo, näyttämö, sivu- ja takatilat, sivunäyttämö
näyttämön leveys 25,8 m, syvyys 15,9 m, korkeus 20,9 m
näyttämöaukon leveys 21,8 m ja korkeus 11 m
näyttämötorni
sivunäyttämö on kooltaan ison näyttämön esiintymisalueen kokoinen, korkeus 8 m

Pannuhalli 2. krs.
250 paikkaa
muunneltava katsomo
vapaa korkeus noin 11 m

Harjoitussali 3. krs.
Leveys 12 m ja syvyys 14 m
Tanssilattia, peilit, balettitangot
2 kpl 6-hengen pukuhuoneita
taukotila

tanssintalo.fi

Mitä teillä tehdään kesällä?

4.3.2019

Ilmoittautuminen Kaapelitehtaan ja Suvilahden kesäkursseille on käynnissä!

Kaapelitehtaalla ja Suvilahdessa järjestetään lapsille, nuorille ja aikuisille kesä-elokuussa 2019 monipuolista ja hauskaa tekemistä. Tarjolla on mm. teatteria, kuvataidetta, animaatiota, keramiikkakursseja, pienoismalleja, sirkusta, tietokoneleirejä, akrobatiaa..

Lue lisää:
Kaapelitehtaan kesäkurssit 
Suvilahden kesäkurssit

Tero Saarinen Company muuttaa Kaapelitehtaalle

1.3.2019

Tero Saarinen Company muuttaa peruskorjauspäätöstä odottavasta Aleksanterin teatterista Kaapelitehtaan E-portaan 3. kerrokseen keväällä 2019. Toimisto- ja varastotilojen yhteyteen remontoidaan lähes 200 m2 harjoitussali, jota vuokrataan myös muun tanssin kentän käyttöön.

- Kaapelitehdas toivottaa Tero Saarinen Companyn lämpimästi tervetulleeksi vuokralaisyhteisöönsä! Suomen menestyneimmän tanssiryhmän asettuminen Kaapelitehtaalle nostaa entisestään tanssitaiteen profiilia Suomen suurimmassa kulttuurikeskuksessa, ja se ennakoi hienosti Tanssin talon rakentamista Kaapelitehtaan yhteyteen, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo.

- On inspiroivaa asettua osaksi Kaapelitehtaan monitaiteista luovan alan yhteisöä ja tanssitoimijoiden keskittymää. Odotamme innolla uusien tilojen luomia mahdollisuuksia oman toimintamme kehittämiseen sekä entistä syvempään yhteistyöhön ja synergiaan alan muiden toimijoiden kanssa, kommentoi Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja Iiris Autio.

terosaarinen.com

Kuva: Morphed / Günther Gröger, ©grox 
groxpressimages . at

Weekend Festival siirtyy kesällä 2019 Suvilahteen

10.12.2018

Weekend Festival kokee tulevana kesänä muutoksen, kun tapahtuma siirtyy Suvilahteen. Samalla festivaalin ajankohta muuttuu paria viikkoa totuttua aiemmaksi, 19.-20. heinäkuuta.

Yhtenä festivaalin päätähtenä nähdään elektronisen tanssimusiikin huippunimi Swedish House Mafia, joka on Weekend Festivalin kaikkien aikojen suurin artistipanostus. Yhtye tuo mukanaan myös festivaalin historian suurimman teknisen tuotannon.

Muita Weekend Festivalille saapuvia artisteja ovat mm. hollantilainen Armin Van Buuren, yhdysvaltalainen Lil Uzi Vert, brittiläiset Scarlxrd ja Zomboy, hollantilaiset Afrojack ja Headhunterz, liettualainen Dynoro, kanadalainen Killy sekä yhdysvaltalainen rap-duo Suicideboys ja ikisuosikki Tungevaag & Raaban.

Kotimaisina artisteina nähdään mm. Anna Puu, Cledos, Dynoro, Evelina, Gasellit, Kill ja Lukas Leon. Lisää artistijulkaisuja on luvassa lähiviikkoina.

- Suvilahti on uusi urbaani koti Weekendille, ja alueen huikeat kaupunkiympäristön puitteet yhdistettynä Weekend Festivaalin viiteen lavaan sekä massiivisiin dekoraatioihin ja lavarakennelmiin tekevät tapahtumasta yhden vuoden suurimman musiikkikokemuksen. Siellä voidaan Weekend Festivalin jo valmiiksi äärimmäisen visuaalinen festivaali viedä vielä ylemmälle tasolle, toteaa festivaalin markkinointijohtaja Jyri Heikkinen.

Tulevana kesänä Suvilahdessa tullaan näkemään ja kokemaan entistäkin kuumempi tapahtumakesä.

- Jo entisestään vilkkaan kesän tapahtuma-antia täydentävät uudet festarit ja konsertit. Odotamme mielenkiinnolla ja innolla yhteistyötä niin uusien kuin tuttujenkin tapahtumanjärjestäjien kanssa. Suuri kiitos kuuluu myös Helsingin kaupungille, joka mahdollistaa näinkin monen suurtapahtuman järjestämisen keskellä kehittyvää kaupunginosaa, Kiinteistö Oy Kaapelitalon myyntipäällikkö Jouni Kärki kertoo.

Liput:
Alk. 85 €, wknd.fi/fi/liput, www.lippu.fi, www.tiketti.fi, www.ticketmaster.fi

wknd.fi
facebook.com/WEEKENDFESTIVAL
instagram.com/weekendfestival
twitter.com/weekendfestival
youtube.com/wkndfestival
Weekend Festival After Movie 2018 (YouTube)

Blogi: Hissipuheita kulttuurista

30.11.2018


Hissipuheella viitataan yleensä lyhyeen myyntipuheeseen, jonka ehtii esittää vaikka hissimatkan aikana. Kaapelitehtaan C-rapun suuren hissin mukaan nimensä saaneessa LIFT-tapahtumassa, joka järjestettiin lokakuun puolivälissä Kaapelitehtaalla, kuultiin kuitenkin puheita kulttuurista, taiteesta ja mediasta.

Itselleni jäi mieleen erityisesti kaksi esitystä. Amerikkalainen aktivisti ja tietokirjailija Eli Pariser puhui journalismin kriisistä valeuutisten aikana. Hän mukaansa ongelman keskiössä on luottamuksen vajaus.

Pariser kertoi luottamuksen rakentuvan lämmöstä/empatiasta sekä kompetenssista, ja hänen mukaansa journalismi on viime vuosikymmenet systemaattisesti keskittynyt vain kompetenssiin ja jättänyt empatian unohduksiin. Juuri tämä selittää Trumpin suosion Yhdysvalloissa ja brexit-puolen voiton Iso-Britannian kansanäänestyksessä. Kansanosat, joiden etuja ei ole ajettu vuosikymmeniin, ovat tunteneet jääneensä unohduksiin. Nämä kansalaiset eivät välitä asiavirheistä, valheista tai vajavaisesta kompetenssista, jos kokevat että henkilö niiden takana on heidän puolellaan ja ymmärtää heitä.

Pariser peräänkuuluttaakin sitä, että saavuttaakseen yleisönsä luottamuksen takaisin journalismin tulee  mennä lähemmäksi yleisöään ja pystyä vetoamaan järjen ohella yleisön myötätuntoon, uteliaisuuteen ja empatiaan.

Toinen puhe, joka jäi mieleeni, oli hollantilaisen professorin Dick Rijkenin esitys. Rijken puhui kulttuurin roolista verkottuneessa yhteiskunnassa. Hän muistutti siitä, että länsimaisen yhteiskunnan totuuskäsitys on vaihtunut järkiperusteisesta tunneperusteiseen aikojen saatossa heiluriliikkeen tavoin ja että taidesuuntaukset ovat tulkinneet tätä muutosta valistuksesta romantiikkaan, romantiikasta realismiin, realismista symboliikkaan jne.

Elämme paraikaa järkiperusteisen uusliberaalin ja teknokraattisen ajan jälkinäytöstä, ja heiluriliike on jälleen kääntynyt takaisin tunteeseen päin, koska sääntöjä palvova EU-yhteiskuntamme on kykenemätön käsittelemään pehmeitä arvoja. Se ei pysty päätöksentekoon kuin eksaktien mittareiden ja tarkkojen määritelmien avulla. Reaktiona tälle sääntöuskovaisuudelle onkin syntynyt sen täydellinen vastakohta eli Trump, jonka kannattajille totuuskäsitys on täysin tunneperäistä ja omaan yhteisöön pohjautuvaa: mikä hyvänsä on hyväksi omalle heimolleni, olkoon totta.

Rijkenin mukaan yhteiskuntamme tarvitsee nyt työkaluja, joilla pystymme puhumaan vaikeasti määriteltävistä ja hankalasti mitattavista asioista ja siinä juuri taiteella ja kulttuurilla on vuosituhantiset perinteet.

Pariserin ja Rijkenin puheiden sanoma on yhteneväinen: meidän tulee pystyä integroimaan tunne, lämpö ja empatia takaisin demokratioidemme perusrakenteisiin, jotta kansalaiset voisivat kokea ne jälleen merkityksellisiksi itselleen. Kulttuuri on merkitysten luomista ja juuri siksi taide ja media ovat avainasemassa tässä tehtävässä.  

Kaapelitehtaalla ja Suvilahdessa sadat taiteen, median ja kulttuurin ammattilaiset luovat merkityksiä työnsä kautta päivittäin. Teidän roolinne tässä yhteiskuntamme murrosvaiheessa on äärettömän tärkeä  yrittäessämme ymmärtää toisiamme paremmin ja yrittäessämme luoda yhtenäisempää maailmankuvaa. Kulttuurilla parempaa elämää!

Eli Pariserin ja Dick Rijkenin puheet, samoin kuin kaikki muutkin LIFTin päälavan esitykset, ovat katsottavissa Yle Areenasta puolen vuoden ajan.

Koostevideon koko tapahtumasta voit katsoa täältä (YouTube)

- Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari

Kuva: Sebastian Rosenberg / Kapina Productions, LIFT 2018, kuvassa Eli Pariser

LIFT - New Dimensions of Media, Arts & Culture 17.-18.10.2018

11.10.2018

Tervetuloa mukaan median, taiteen  ja kulttuurin tapahtumaan LIFTiin!

 

Ensimmäistä kertaa järjestettävä LIFT on kuratoitu festivaali median ammattilaisille, taiteilijoille, kulttuuritoimijoille, luovien alojen ja teknologioiden kehittäjille, kerronnan eksperteille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita median ja  kulttuurialan uusimmista virtauksista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Olemme yhdistäneet aiemmat tapahtumat Media Digital Summitin ja SULAn (Sustainability And Love For Arts).
 
LIFT on tapahtuma, joka on täynnä inspiraatiota ja elämyksiä. Kahden päivän aikana koet Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia huippupuhujia, taidetta, demoja, pitchauksia, työpajoja ja uusia kiinnostavia ihmisiä. Tapahtuma tarjoaa uusia kokemuksia ja näkemyksiä median, taiteen ja kulttuurin alalta sekä kertoo, mihin suuntaan kannattaa mennä seuraavaksi.

LIFTin teemoja ovat median ja taiteen tulevaisuus, draama, kuratointi, eri taiteenlajien rajojen ylittäminen sekä miten nuoret uudistavat kerrontaa ja tekemisen tapoja.

Teknologia, median merkityksellisyys ja nuoret kertojat

Teknologia on viime vuosina hallinnut puhetta mediasta. Nyt huomio kiinnittyy enemmän siihen, mikä tekee mediasta merkityksellistä ja palveleeko teknologia ihmisten tarpeita. Median tulevasta suunnasta puhuu The Filter Bubble -kirjan kirjoittanut Eli Pariser.

Tärkeää on se, miten ihmiset huomioidaan ja otetaan mukaan sekä median että kulttuurin tekemiseen, miten yleisö voi osallistua ja olla osa vuorovaikutusta.

Westworld-sarja vie katsojat kuviteltuun tulevaisuuteen. Sarja on uudistanut draamakerrontaa ja tarjonnut vahvan monimediaisen kokemuksen. Miten tämä kokonaisuus rakennettiin ja toteutettiin? Siitä tulevat LIFTiin kertomaan interaktiivisen osuuden tuottaneet tekijät.

Ensimmäinen iltapäivä on omistettu nuorille kertojille ja nuorista kertomiselle. Ohjaaja Selma Vilhunen paljastaa, miten hän hyödyntää omaa nuoruuttaan elokuvissaan. Ääneen pääsevät myös nuoret kertojat itse. Anna Salmi puhuu GIF-animaatioista ja Anna Brotkin siitä, miten hän näkee yleisön roolin käsikirjoittamisessa. Veera Ojola avaa sitä, miten lyhyttä muotoa tehdään sosiaalisen median alustoille ja Seksikäs Suklaa ja Dosdela kertovat, mikä osuus faneilla ja seuraajilla on nettikomedian sisältöön.

Päivä huipentuu Shortland-palkintojuhlaan, jossa palkitaan parhaita kotimaisia lyhytvideoita.

Taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet ja merkitykset 

Toinen päivä haastaa ajatteluamme taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksista ja merkityksistä. Päivän aluksi osallistavien hankkeiden pioneerit Dick Rijken Hollannista ja Pauliina Seppälä haastavat ajatteluamme luovaan kaupunkikehittämiseen ja taide- ja kulttuuri-instituutioiden muuttuvaan rooliin. Päivä sisältää myös keskustelua ajankohtaisesta näyttelypolitiikasta. Lavalla ovat keskustelemassa Amos Rexin johtaja Kai Kartio sekä Zabludowizc Collectionin ohjelmajohtaja Maitreyi Maheshwari.

Päivän aikana pohditaan myös taiteilijan muuttuvaa roolia ja taidetta yhteiskunnallisena muutosvoimana. Aiheesta kuullaan kuvataiteilija Jani Leinosen ja valokuvataiteilija Nanna Hännisen puheenvuorot.

Iltapäivällä kuullaan myös teatterinjohtaja, näytelmäkirjailija, ohjaaja Akse Petterssonia sekä suunnittelija, elokuvaohjaaja Paola Suhosta. Päivän päätteeksi keksijä, futuristi, säveltäjä Perttu Pölönen etsii ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin.

LIFTin LIVE-lavalla kuullaan lukuisia puheenvuoroja uusista taide- ja kulttuurialan hankkeista ja innovaatioista, kun ääneen pääsevät Immersive-hanke, Helsinki Capital Partners, European Creative Hubs Network ja SMart-projekti. Lavalle nousee myös tutkija-taiteilija Maria Huhmarniemi puheenvuorollaan taiteen kestävyydestä.

LIFTissä on läsnä myös taidetta

Kansainvälinen taiteilijakollektiiivi Videokaffen teosprosessi rakentuu analogisen ja digitaalisen välimaastoissa samaan aikaan New Yorkissa ja Kaapelitehtaalla. Vappu Rossin teos Swan antaa jokaiselle tapahtumavieraalle siivet, ja Pasi Rauhalan VR-teos tuo uutta elämää Kaapelitehtaan isoon tavarahissiin.

Heidi Kilpeläisen performansseissa nähdään räävitön Kilpeläisen alter ego HK119. Kansainvälistä mainetta niittävä Compañia Kaari & Roni Martin esittää palasen huikean suositusta Anna Karenina -nykyflamenco-esityksestä. Tanssija Hanna Brotherus laittaa yleisönkin tanssimaan, ja VJ Ssuvereeni pitää huolta siitä, että LIFTin lava ei koskaan kuole.

LIFT Open

Samanaikaisesti LIFTin kanssa järjestetään Kaapelitehtaan Puristamossa kaikille avoin ja maksuton LIFT Open, joka tarjoaa neuvoja ja näkemystä luovien alojen yrittäjille ja tekijöille. Mukana ovat mm. NewCo / Helsingin kaupunki, Ylen kotimaiset hankinnat, Creative Finland ja Luova Eurooppa. Tekijät voivat osallistua tietoiskuseminaariin, pikadeiteille neuvojien kanssa ja työpajoihin. Mukana on myös LIFT Pitch -pitchauskilpailu.

LIFT Kaapelitehtaalla 17.-18.10.2018
Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Yleisradio, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, Helsingin kaupunki, AVEK, TAKU ry, Taiteen edistämiskeskus, AGMA sekä Sun Effects.

Tutustu tarkempaan ohjelmaan: lifthelsinki.fi
Ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ

Kuvat ja lisätiedot: raisa.karttunen@kaapelitehdas.fi
Haastattelupyynnöt: tanja.tahti@yle.fi

Sivut