Olet täälläTietoa / Vuokralais­haastattelut

Suvilahdessa on vuokralaisina mm. taiteilijoita, yrityksiä ja kulttuurialan toimijoita. Tutustu muutamiin heistä!

Peloton Cycling Eatery


KOJEHUONE, RAKENNUS 8

Haastateltavana Ángel Layos

Peloton on virallisesti ravintola, pyöräkauppa ja pyöräpaja. Tarjoamme hyvää kahvia, olutta, viiniä sekä ruoka-annoksia. Kaikki on valmistettu korkealaatuisista raaka-aineista. Mutta Peloton on muutakin – se on sosiaalinen kohtaamispaikka, jossa on hyvä tunnelma ja ainutlaatuinen ilmapiiri.

Peloton yhdistää saman katon alle kaiken sen, mihin suhtaudun intohimoisesti. Olen kotoisin Madridista. Työskentelin aiemmin perheomisteisessa ravintolassa, sommelierina ja hotellin vastaavana johtajana. Vuonna 2013 tulin Helsinkiin töihin ystäväni pieneen viinibaariin. Sen jälkeen työskentelin Askissa, Olossa ja Savoyssa sommelierina. Pyörät ovat harrastukseni, rakastan mekaniikkaa ja tykkään korjata asioita omin käsin.

Ideasta toteutukseen

Paikan idea, nimi ja logo olivat valmiina jo kauan ennen kuin mitään konkreettista tapahtui. Meillä oli ystävieni kanssa tapana pyöräillä Helsingissä, mutta ainoat paikat, joihin pääsimme pyörien kanssa kätevästi, olivat Maunulan maja tai Pitkäkosken maja. Kerran kun joimme kahvia ja söimme munkkia, aloimme puhua, että pitäisi perustaa oma ravintola. Suomessa ei ollut kunnollista pyöräilykahvilaa, sellaista kuin esimerkiksi Madridissa, Gironassa, Lontoossa, Berliinissä ja Sydneyssä.

Vuonna 2020 päätin perustaa Pelottoman. Prosessi kesti hieman odotettua kauemmin, mutta keväällä 2022 Peloton avasi vihdoin ovensa.

Looginen sijainti

Pelottoman piti sijaita erityisessä paikassa. Suvilahden ja Teurastamon lisäksi harkitsimme paikkoja, jotka sijaitsivat hieman kauempana. Ennen päätöstä tarkistimme pyöräliikenteen määrän tällä alueella. Täällä on paljon liikennettä, joten paikka on Pelottoman kaltaiselle paikalle looginen. Jos olisimme keskustassa, meille olisi hankalampi tulla pyörällä.

Tämä tila Suvilahdessa on täydellinen: se on iso, näyttää upealta ja on osa Helsingin historiaa. Mutta ihmisten saaminen tänne on haasteellista, sillä meidän ja Stadin Panimon lisäksi täällä ei ole montaa paikkaa, joissa voisi käydä. Haastavuus lisää myös motivaatiota. Olemme täällä ja valmiita palvelemaan, ei se ole sen ihmeellisempää.

Kausimenu ja kreisi viinilista

Suunnittelemme ruokalistan vuodenaikojen mukaan ja pyrimme olemaan mahdollisimman paikallisia. Haluamme myös vastata asiakkaiden toiveisiin ja siksi ruokalista muuttuu koko ajan. Esimerkiksi nyt halutaan enemmän vaihtoehtoja, joten vastaamme toiveeseen. Emme koskaan halunneet, että Peloton olisi fine dining -paikka. Mutta valtaosa meistä tulee siitä maailmasta, joten on helppo tehdä asioita, jotka osaa jo valmiiksi.

Viinilistamme ei ole massiivisen pitkä, mutta se on sopivan kreisi. Meillä on helppoja viinejä, natuviinejä ja erittäin eksklusiivisia vaihtoehtoja. Moni ei tiedä, että meiltä voi saada käsittämättömän upeita viinejä suorastaan hullun edullisesti.

Tule sellaisena kuin olet

Olipa sinulla 15 000 euron arvoinen maantiepyörä tai vanha Jopo, olet tervetullut meille. Kaikki saavat meiltä saman kohtelun – eli kunnon pyöränkorjauksen. Ja jos meillä ei ole oikeita työkaluja, opastamme sinut oikeaan paikkaan. Erikoispyöräkaupoissa voi asenne olla joskus hiukan ylimielinen, mutta meidän ohjenuoramme on, että jokainen pyörä on yhtä arvokas.

Peloton on paikka, jonne voit tulla hikisenä ja likaisena. Se on ravintola, jonne voit tuoda pyöräsi sisälle. Peloton on paikka, jonne voit tulla sellaisena kuin olet.

Kuva: Laura Räsänen

Eskus - Esitystaiteen keskus

PUHDISTAMO, RAKENNUS 6

Haastattelussa Meena Kaunisto

Eskuksessa on mukana hieno kirjo nykyesityksiä tekeviä ryhmiä. Suvilahti toimii Eskuksen kannalta oikein hyvin. Voimme tarjota tiloja ja palveluita jäsenryhmillemme, ja täältä löytyy myös muita toimijoita, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä.

Ennen Eskusta olin Suomen Ranskan instituutin vetäjänä Pariisissa. Olen työskennellyt myös mm. WSOY:lla, teattereissa ja festivaaleilla, Helsingin kulttuuripääkaupunkisäätiössä sekä dokumenttielokuvien parissa. Eskuksen monialaisuus innostaa. Esitystaidetta on oikeastaan kaikki sellainen esittävä taide, joka ei ole tekstipohjaista perinteistä draamaa. Se voi yhdistää mm. tanssia, sirkusta, videota, kuvataidetta ja teatterin keinoja.

Eskuksen jäsenryhmiä on parikymmentä. Kaikki ovat vapaan kentän toimijoita, eivätkä saa isoja vuotuisia valtionavustuksia. Osa on festivaaleja, kuten Hango Teaterträff, ANTI-festivaali ja New Performance Turku. Meillä on harjoitustiloja, mutta parhaillaan etsitään esitystilaa, jotta voitaisiin palvella ammattilaisia vieläkin paremmin.

Yhteisöllistä työskentelyä ja harrasteryhmiä

Eskuksella on myös coworking-tila, joka on osoittautunut erinomaisen toimivaksi. Samassa tilassa työskentelee 15 tuottajaa. Vapaan kentän tuottajat tekevät usein töitä yksin, mutta täällä on muita saman alan toimijoita. Sillä on suuri kollegiaalinen merkitys. Työpisteen lisäksi voi käyttää keittiötä, aulaa ja oleskelutilaa sekä kokoustilaa. Nyt coworking-tilassa on vain jäsenryhmien tuottajia, mutta ei ole estettä etteikö joku muukin voisi vuokrata työpisteen.

Kaupunkilaisille Eskus näyttäytyy siten, että myös harrasteryhmät käyttävät harjoitustiloja. Esimerkiksi tanssi- ja sirkuskoulut vuokraavat saleja iltaisin ja viikonloppuisin. Toiminta Eskuksella koskettaakin kuukausittain tuhansia ihmisiä, kun lasketaan yhteen ammattilaiset, harrastajat ja esitysten kävijät. Esityksiä harjoitellaan täällä ja esitetään muualla. Osa niistä on paikkasidonnaisia. Ne eivät ole perinteisissä teatteritiloissa vaan esimerkiksi esitystiloiksi muokatuissa varastotiloissa, kouluissa tai kauppakeskuksissa.

Paikallista ja kansainvälistä yhteistyötä

Eskuksella on isoja hankkeita, jotka edistävät liikkuvuutta. Tuemme ryhmien mahdollisuuksia esiintyä Suomessa ja ulkomailla. Residenssit ovat myös tärkeä verkostoitumis- ja kansainvälistymiskeino. Residenssien lisäksi halutaan kasvattaa yhteistyötä festivaalien kanssa, joita ovat esimerkiksi Baltic Circle, Liikkeellä Marraskuussa ja kittiläläinen Hiljaisuus-festivaali.

Suvilahden sisällä on myös yhteistyötä. Cirkon kanssa teimme masterclassin, jota oli vetämässä amsterdamilaisen Veem House for Performancen taiteellinen johtaja. Keskustelimme kaikille yhteisistä alan haasteista ja tilanteista.

Verrokkeja Amsterdamissa

Olimme Amsterdamissa tutkimus- ja verkostoitumismatkalla organisaatiossa, joka toimii hyvin samalla periaatteella kuin Eskus. Se sijaitsee fantastisessa vanhassa satama-varastorakennuksessa. Kuulimme esimerkkejä hyvistä ja huonoista kulttuuritiloista. Yksi jossa kävimme oli minikokoinen kaasutehdasalue, jossa oli punatiilisiä rakennuksia. Tiloja oli vuokrattu samankaltaisille toimijoille, kahviloille ja ravintoloille, mutta se ei ollut kovin kiinnostava. Siellä pyörivät lähinnä turistit.

Annan arvoa sille, että Suvilahdessa pyrkimyksenä on säilyttää heterogeenisyys, niin että täällä olisi monenlaisia toimijoita ja tämä olisi aidosti helsinkiläisten ja kulttuuritoimijoiden käytössä. Alue kehittyy sekä orgaanisesti että suunnitelmallisesti. Kaupungin sykkivä sydän on siirtynyt tänne, Sörnäisten ja Kallion alueella on jo pitkään ollut kuplintaa ja kiinnostavia festivaaleja. Se että ympäröivät asuinalueet kehittyvät, on myös iso asia. Ideointia tarvitaan, sekä näkemyksellistä asioiden kehittämistä.

Kiitosta Helsingin kaupungille

Kuulin, että Kaapelitehdas, Suvilahti ja N10 ovat yhteensä 100 000 neliötä. Ihan mieletöntä! Jos mietin kaupungin asennetta taidetta kohtaan, niin sehän on vaan parantunut vuosikymmenten saatossa. On komeaa, että luovien alojen ja kulttuuritoimijoiden käytössä on näin paljon tilaa. Ja lisäksi on paljon muitakin kulttuuri- ja taidetiloja. On paljon kiinni meistä toimijoista miten asiat etenee. Pitää olla poweria ja näkemyksiä tehdä asioita ja ehdottaa ja edistää asioita. Passiivisuuteen en usko, se ei tuota mitään hyvää.

Kuva: Laura Räsänen

Harmaat-työhuone

KONTTORI, RAKENNUS 7 

Haastattelussa Veikko Somerpuro, André Järf ja Tuomas Onttonen

Harmaat-työhuone sai alkunsa vuonna 2008, kun Kaapeli oli juuri alkanut vuokrata Suvilahden tiloja ja neljä freelance-valokuvaajaa etsi työhuonetta. Vuonna 2009 työhuoneelle tuli viides valokuvaaja, Veikko Somerpuro, joka on vieläkin mukana. Muuten kokoonpano on muuttunut täysin, mukana on nykyisin kolme elokuvantekijää, Tuomas Onttonen, Iddo Soskolne ja Tuomo Hutri sekä freelance-kääntäjä André Järf. Uusia vuokralaisia Harmaat-työhuoneelle on haettu ystävien ja tuttujen kautta.

Valokuvausalan murros vaikutti Harmaiden kokoonpanoon

”Joskus 2000-luvun alussa valokuvaajilla meni vielä tosi hyvin, mutta digitalisaation myötä alkoi murros. Moni valokuvaaja onkin alkanut tehdä myös videoita. Toisaalta markkinointikuvaus on kasvanut, vaikka lehtien journalismi on vähentynyt. Kaikki järjestöt, firmat ja organisaatiot tarvitsevat koko ajan vain enemmän kuvia.” Veikko kertoo.

Veikko kuvaa ihmisiä enimmäkseen muualla kuin Suvilahdessa: ”Esimerkiksi yliopistolla, olen kuvannut siellä koko urani ajan. Siellä tarvitaan koko ajan kuvia tutkijoista ym. Tarpeen tullen olen vuokrannut Suvilahden Magito-studiota. Se on kaupungin edullisin studio. Ollaan lainattu sieltä myös lattianpesukonetta!”.

Tuomas tekee monipuolisesti elokuvaan liittyviä töitä, editointia, kirjoittamista ym. ”Editoinnissa elokuvan ohjaaja on ollut täällä mukana. Onneksi pöydän viereen mahtuu hyvin. Esimerkiksi Kommunistin tytär -niminen elokuva on täällä leikattu. Lisäksi on synergiaetu, että Auruaudio on vuokralaisena tässä samassa rakennuksessa. Olen vuokrannut sieltä äänityskalustoa.”

Harmaat iloitsevat Suvilahden yhteisöstä: ”Sami Kuljulta ollaan myös saatu apua.”

Suvilahden konsepti on hyvä

”Suvilahden konsepti on hyvä. Ja tietenkin se, että vuokrat on mahdollisia maksaa. Tämä taitaa olla ainoa tämäntyyppinen työhuone Suvilahdessa ja olimme aikoinaan edelläkävijöitä alalla. Nythän näitä on ympäri kaupunkia, ja näillä tehdään myös bisnestä.” Veikko pohtii.

”On kiva kun voi välillä jutella jollekin ja käydä lounaalla. Tämä on yksinäistä hommaa ja jokainen tekee omia juttujaan. Sosiaalinen aspekti on tärkeä.”, André lisää.

”Me ollaan pidetty Suvilahden Yläpuutarhassa grillibileitä ja juhlia, jonne on kutsuttu tämän talon entisiä ja nykyisiä vuokralaisia. Viimeksi siellä oli bändikin ja tämän talon vuokralaiset JohnnyTotem ja VJ Hellstone järjestivät upean audiovisuaalisen shown.” Veikko kertoo.

”Käynnissä olevat projektit ovat hienoja”, Veikko pohtii ja lisää: ”Kaasukellon työmaalla on tehty upeaa työtä, kävin siellä kuvaamassa. Esimerkiksi kymmenien metrien metallikaaria tehtiin siellä ihan käsityönä.”

Kehitysideoitakin Harmailla on: ”Kahvila olisi hieno juttu, Kahvila Aaltopelti joka oli täällä joskus alkuaikoina oli mahtava. Ja jos tyhjää kenttää on tulevaisuudessakin paljon, niin olisi kiva jos talvisin voisi hiihtää. Tai retkiluistella!”

Haastattelu tehty kesällä 2021. Kuva: Anni Sundell

Helsingin tapahtumasäätiö

PUHDISTAMO, RAKENNUS 6

Haastattelussa Oivi Laine ja Satu Tujunen

Muutimme Suvilahteen heinäkuussa 2021. Meillä oli aiemmin Kalevankadulla toimisto, joka oli vanha Juhlaviikkojen toimisto. Se kävi ihan liian pieneksi, kun muutkin tapahtumat tuotiin vuoden 2019 alussa perustettuun Tapahtumasäätiöön ja henkilöstön määrä kasvoi. Kun mittasimme tarkkaan ja piirsimme pohjapiirustukseen pöydät, niin mahduimme, mutta oli siellä ahdasta.

Kävimme katsomassa tiloja eri puolilla kaupunkia, mm. Kaisaniemessä ja Hakaniemessä. Sitten saimme tiedon tilasta Suvilahdessa. Siitä hetkestä kun näimme tilan, oli selvää että haluamme tänne. Muuttamaan pääsimme vasta yli vuoden päästä. Emme päässeet niin nopeasti eroon vanhasta tilasta kuin olisimme halunneet.

Taiteilijoita ja kalastajia

Teemme kaikki Helsingin suurtapahtumat. Yhteensä kymmenen tapahtumaa, joista Musica nova -nykymusiikkifestivaali järjestetään joka toinen vuosi. Se on vuoden alussa, kuten myös Kiinalainen uusivuosi. Veteraanipäivä on huhtikuussa, Helsinki-päivä 12. kesäkuuta, Juhlaviikot elo-syyskuun vaihteessa ja sen jälkeen on vuorossa Silakkamarkkinat. Joulukuussa on Tuomaan markkinat ja Pormestarin itsenäisyysjuhla neljäsluokkalaisille. Ja vuoden vaihteessa Helsingin uusivuosi, sekä tietenkin Lux Helsinki.

Toimistolla työskentelee maksimissaan parikymmentä ihmistä normaalissa lähityötilanteessa, ja lisäksi me ostetaan paljon palveluita. Esimerkiksi markkinoilla ja tuotannolla on omat kumppaninsa. Erilaisten kumppanien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Etenkin sen takia, että meillä on enemmän tapahtumia. Aiemmin oli vain Juhlaviikot ja Musica nova. Työllistämme vuosittain satoja ihmisiä välillisesti, nettisivujen tekijöistä taiteilijoihin ja kalastajiin.

Suvilahdessa tuntuu kodilta

Sijainti on meidän henkilöstön mielestä oiva. Kun aloimme suunnitella muuttoa, teimme äänestyksen kiinnostavista alueista, mihin ihmiset haluaisivat mahdollisesti suunnata. Tämä alue pääsi ainakin top 3:een. Keskusta oli siinä vaiheessa vielä ykkönen, kun oltiin siellä.

Täällä tuntuu kodilta. Meidän henkilöstöllä on erilaisia, jänniä taustoja, tullaan esimerkiksi keikka- ja teatterimaailmasta. Tämä on säätiölle ympäristönä luonteenomainen. Jokin keskustan kivirakennus tuntuu hieman jähmeältä ympäristöltä.

Suvilahden rikkaus on siinä, että täällä on paljon erilaisia toimijoita, sekä taidetta että yritystoimintaa. Niistä muodostuu yhteisö, jossa voidaan ruokkia toinen toisiamme. Se on erityisesti koronan jälkeen tärkeää. Toimijat näyttävät tekevän hyvin yhteistyötä. Kun muutimme tänne kesällä, pääsimme heti sivusta seuraamaan Suvilahden kesäteatteria. On hienoa, että yhdessä voidaan kokeilla ja tehdä uusia avauksia. Yleisökin näytti löytäneen paikalle.

Ja hyvä kun ollaan rohkeita ja kokeillaan uusia tapoja hyödyntää olemassaolevaa tilaa, esimerkkinä vaikka Kino GAS teräskaasukellossa.

Tämä on ihana pikku kaupunki. Kun täällä kävelee, vaikkapa roskia viedessä, niin huomaa aina uusia katon muotoja ja ovia. Ja illalla rakennusten väliin syttyvät valonauhat säväyttävät.

Yksi juttu mitä toimistolla kaipasimme kesällä, oli jäätelö. Jätskiauto voisi pysähtyä Suvilahdessa, niin ei tarvitsisi kävellä Teurastamolle Jädelinoon.

Haastattelu tehty syksyllä 2021. Kuva: Teija Maksimainen

Petri Ekqvist

KOJEHUONE, RAKENNUS 8

Suvilahti tuli minulle tutuksi, kun Circus Helsinki muutti tänne Vallilan konepajalta vuonna 2013. Olen lähtökohtaisesti sirkustaiteilija ja tanssija. Kiersin nelisen vuotta NoFit State Circuksen matkassa ympäri Eurooppaa. Kiertue-elämän jälkeen pohdin mitä töitä voisin tehdä sirkuksen ohella, ja menin hierojakouluun.

Päädyin vuonna 2018 vuokralaiseksi Suvilahteen, kun Cirkon tuottaja Jarkko Lehmus kertoi vapaasta tilasta Kojehuone-rakennuksessa. Minulla oli yrityksille suunnattu Hieromo ja ajattelin, että on hyvä olla tila johon ihmiset voi tulla, jos hieronta ei onnistu yritysten omissa tiloissa.

Sirkuskeikkoja ja hyvinvointivalmennusta

Tein aiemmin paljon keikkoja yrityksille, etenkin kiinalaista tolppaa, jossa kiipeän katossa roikkuvaan tolppaan ja heilun siellä. Nyt teen lähinnä hierontaa ja sen rinnalla ravitsemus- ja fysiikkavalmennusta. Neuvon miten palautumista voi edistää muutenkin kuin hieronnalla.

Hieromon lisäksi minulla on uusi yritys ArtSport. Siinä yhdistyvät hyvinvointivalmennuksen eri osa-alueet. Kirjoitan ArtSportin nettisivuille myös blogia aiheesta. Pyrin tuomaan taiteen kentältä valmennukseen intuitiivisia keinoja seurata itseään. Ihmiset ovat usein vähän hukassa sen kanssa, miten tunnistaa rajansa. Ei esimerkiksi huomata, ennen kuin ollaan ylikunnossa. Tai ei syödä silloin kun on nälkä, vaan esimerkiksi leffaa katsoessa tai silloin kun ollaan stressaantuneita.

Suvilahteen on helppo tulla

Olen aina pitänyt alueesta. Jopa silloin, kun Redin kohdalla oli pelkkä kuoppa! Olen kävellyt paljon lähirannoilla. Mahtavaa, kun Mustikkamaakin on niin lähellä. Haluaisin saada asiakkaita Kalasataman asukkaista.

Suvilahteen on helppo tulla joka suunnasta. Idästä ja lännestä pääsee metrolla, ja pohjoisestakin lähestyminen sujuu helposti. Tänne pääsee helpommin kuin esimerkiksi Jätkäsaareen.

Festivaaleja tulee varmaan olemaan jatkossakin. Kun esimerkiksi Flow Festival tulee alueelle, niin asiakkaiden pääsy tilaani on tosi hankalaa. Mutta se että saa olla koko ajan keskellä festivaalia on mahtavaa. Siinähän voisi samalla markkinoida omaa toimintaansa jotenkin, kun alueella on kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Joskus kun minulla oli toimitila Technopoliksessa, koin sen vieraaksi. Siellä ihmeteltiin, kun kerroin olevani sirkustaiteilija. Tarvitsen ympäristön, jossa ihmiset ovat ehkä vähän outoja ja ei tehdä töitä aina yhdeksästä viiteen.

Yksi juttu on avointen esiintymistilojen puute. Koska sisäinen uotinen haluaa päästä koko ajan lavalle, niin olisi hienoa jos täällä olisi joku open stage!

Haastattelu tehty kesällä 2021. Kuva: Anni Sundell