Historia

Suvilahden historia pähkinänkuoressa

”Sähkölaitoksen pääasemalla Sörnäisissä on kaikki lähellä walmistumistaan, koneet ja höyrykattilat paikoillaan, johdot ja kaapelit odottawat yhdistämistään, monttöörit owat ahkerassa työssä. Itse rakennus on myöskin miltei walmis, ulkoseinäin rappaukset waan owat kesken ja sisällä suoritetaan wiimeistelytöitä.”
– Helsingin Sanomat 30.5.1909

• 1907 päätös sähkövoimalaitoksen rakentamisesta Sörnäisten Suvilahteen
• 14.7.1909 voimalaitoksen avajaiset – alueen arkkitehti Selim A. Lindqvist
• laajennuksia ja lisärakennuksia 1930, -40, ja -50 -luvuilla
• 1976 voimalaitostoiminta Suvilahdessa päättyy
• 1978-1980 purkutyöt voimalaitoksen sisätiloissa
• 1980-luvun alussa korjaus- ja uudistustyö: voimalaitos muutettiin varastoksi ja Helsingin Energian henkilökunnan liikuntatiloiksi
• 1980-luvulla kulttuurialan väliaikaiskäyttöjä: voimalaitosrakennuksessa mm. Kom-teatteri 1981-82, elokuvastudio
• 2000-luvulla mm. yritystoimintaa ja valokuvastudioita
• 2007 maalis-lokakuussa kaupunginjohtajan asettama virkamiestyöryhmä pohtimassa alueen tulevaisuutta, työryhmän esitys 31.10.2007: alue KOY Kaapelitalon hallintoon
• 1.1.2008 Suvilahti osaksi KOY Kaapelitalon hallintoa.

”Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina yksimielisesti esityksen Suvilahden entiseen kaasutehtaaseen ja voimalaan kunnostettavasta kulttuurikeskittymästä. Suvilahti tulee Kaapelitehtaan hallinnon alaisuuteen ja sinne sijoittuu aikanaan taide- ja kulttuurityöntekijöitä ja -yhteisöjä.”
– Helsingin Sanomat 18.12.2007

Sörnäisten voimalaitosalue

Helsingin ensimmäiselle varsinaiselle teollisuusalueelle Sörnäisiin rakennettiin vuonna 1909 Suvilahden höyryturbiinilaitos ja seuraavana vuonna kaasulaitos. Vaikka maisema Sörnäisissä on tämän jälkeen sadan vuoden aikana moneen kertaan muuttunut, tuotetaan siellä yhä kaupunkilaisille sähköä ja lämpöä.

Sörnäisten voimalaistosalue kertoo Suomen teollistumisen historiasta. Syrjäisestä teollisuusalueesta Sörnäisissä kasvoi vilkas työläiskaupunginosa, jossa paitsi tuotettiin energiaa, myös leivottiin leipää Elannon tehtaissa, valmistettiin saippuaa, tiiliä, tulitikkuja ja hissejä.

Sörnäisten voimalaitosalue on myös ainutlaatuinen esimerkki yhden yrityksen, Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, myöhemmin Helsingin Energian, teollisuusrakentamisen kaaresta noin sadan vuoden ajalta. Arkkitehtuuri kertoo kunkin suunnittelu- ja rakennusajankohdan arvoista ja ihanteista.

Sörnäisten alueella sijaitsee nyt kolme voimalaitosta: Hanasaaren B-voimalaitos sekä käytöstä poistetut kaasulaitos ja Suvilahden voimalaitos. Neljännen voimalaitoksen, Hanasaari A:n, tarina päättyi vuonna 2008, kun kaupungin päätöksestä käytöstä poistettu voimalaitos purettiin. Suvilahden voimalaitos puolestaan saa pian uuden elämän, kun vanhan voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueen saavat käyttöönsä erilaiset kulttuuritoimijat.

Helsingin kaupungin sähkölaitos perustettiin vuonna 1909. Samana vuonna valmistui Sörnäisten rantaan Suvilahden höyryturbiinilaitos, jonka suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Rakenteeltaan ja arkkitehtuuriltaan Suvilahden voimalaitos on yksi suomalaisen rakennustaiteen keskeisimpiä monumentteja ja kansainvälisestikin merkittävä. Valmistuessaan Suvilahden voimalaitos oli Suomen ensimmäinen teräsbetonirakenteeseen perustuva rakennus, jossa arkkitehtuuri peittelemättä tuki rakennetta.

Teräsbetonia käytettiin myös viereisissä Helsingin kaupungin kaasulaitoksen rakennuksissa. Kaasulaitoksen tehdasalueelle sijoitettiin 14 rakennusta, mm. vesikaasuntuotantolaitteisto, hiiliuunit ja kaasusäiliö. Kaasulaitoksen rakennukset suunnitteli myös arkkitehti Selim A. Lindqvist. Kaasuntuotanto Sörnäisissä alkoi vuonna 1910.

Voimalaitosalue kasvoi ja laajeni, kun Helsinki tarvitsi yhä lisää energiaa asukkailleen ja teollisuudelle. Suvilahden voimalaitos vastasi kuitenkin varsin pitkään lähes yksin pääkaupungin sähköntuotannosta. Ensin 1950-luvulla rakennettiin nyt jo purettu Hanasaaren A-voimalaitos ja myöhemmin 1970-lvulla yhä toiminnassa oleva Hanasaaren B-voimalaitos. Rakentaminen alkoi vuonna 1971 ja uusi voimalaitos vihittiin käyttöön kuusi vuotta myöhemmin.

Hanasaaren B-voimalaitoksen suunnitteli arkkitehti Timo Penttilä, joka sai työstään rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon vuonna 1976. Hämmästyttävää on, että valtavankokoinen voimalaitosrakennus ei vaikuta suurelta. Kokonaisvaikutelman keventämiseksi rakennuksen massat on jaettu pieniin osiin. Penttilä on suunnitellut rakennuksen pystysuorien elementtien leikiksi: korkeammat ja matalammat palikat vaihtelevat rytmikkäästi. Valtavan suuri rakennuskokonaisuus sopeutuu ympäröivään kaupunkimiljööseen.

Mielenkiintoinen urbaani miljöö sisältää usein viitteitä menneeseen. Paikalla on oma historiansa, oma muistinsa. Kiinnostaviksi koemme usein tiloja, joita ei ole suunniteltu liian valmiiksi. ”Historiasta kertovien teollisuuden rakenteiden arvoa ei vielä ymmärretä”, sanoo arkkitehti Juha Ilonen ”Puretut talot” -kirjassa. ”Vanha satamanosturi tai kaasukello saattavat olla elämyksellisesti paljon voimakkaampia kuin varta vasten paikalle tilattu taideteos.”

Urbaaniin maisemaan kuuluu teollisuus. Tosin teollisuuden luonne on muuttunut ja siksi myös Sörnäisistä on kadonnut perinteinen teollisuus ja pian myös satama. Teollisuuden rakenteet ja viitteet alueen historiasta luovat paikalle kuitenkin kerroksellisuutta ja jatkuvuutta. Kun vanhat miljööt siirtyvät uuteen käyttöön, ne saavat uuden sisällön ja uuden tarinan.

Sörnäisten ranta-alue tulee jatkossa muuttumaan voimakkaasti. Suunnittelun lähtökohtana on vanhan satama- ja teollisuusalueen muuttaminen uudeksi kaupunginosaksi. Hanke kulkee nimellä Kalasatama ja alueen ilme on urbaani ja merellinen. Sörnäisiin rakennetaan asuntoja, toimisto- ja viheralueita.

Suvilahden voimalaitoksessa energiantuotanto päättyi vuonna 1976 ja viereisen  kaasulaitoksen toiminta päättyi samoihin aikoihin. Monta vuotta oli epäselvää, mitä vanhoille rakennuksille tulee käymään ja purkukin uhkasi. Alue kuitenkin suojeltiin merkittävänä teollisuusrakentamisen esimerkkinä. Niin sähkön- kuin kaasuntuotannon vanhat teollisuusrakennukset saavat vain uuden sisällön. Nyt Suvilahdessa aletaan tuottaa uutta kaupunkikulttuuria.

© Laura Aalto